Trump poltti kaikki sillat, mutta miljoonat odottavat äärioikeiston messiaan uutta tulemista

26.04.2021

TV-ryhmät partioivat Washingtonissa kongressin ulkopuolella. Kuva: Hans Peter Dhuy

KIRJAT | Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen sairastui puheripuliin, kun hän päätti yrittää selittää nyky-Amerikan kummallisinta paradoksia. Trumpin perintö -kirjassaan hän kertoo myös, miksi Yhdysvaltain ja Venäjän presidentin huipputapaamista ei todennäköisesti enää ikinä järjestetä Helsingissä.

”Juuri koronavirus lopulta kaatoi Donald Trumpin.”

ARVOSTELU

4 out of 5 stars

Mika Hentunen: Trumpin perintö – Supervallan kohtalonkysymykset

  • Docendo, 2021.
  • 349 sivua + kuvaliite.

Uusimman, huhtikuun alussa julkaistun mielipidetutkimuksen mukaan 60 prosenttia Yhdysvaltain republikaaneista uskoo yhä, että presidentinvaalien voitto ”varastettiin” laittomin keinoin Donald Trumpilta. Eikä tutkimusta tehnyt Fox News, vaan Reuters.

Julkisuuteen palattuaan rääväsuinen liehuletti on keskittynyt haukkumaan ne, jotka eivät ole olleet hänen kanssaan samaa mieltä järjettömimmistäkään salaliittoteorioista ja valeista. Yksi kohteista on edustajainhuoneessa republikaaneja edustava Liz Cheney, entisen varapresidentin Dick Cheneyn tytär.

”Vaaleja ei varastettu. Laillinen prosessi toteutui. Jos hyökkäät tätä prosessia ja lakia vastaan, et puolusta perustuslakia. Olet sodassa perustuslakia vastaan”, Liz Cheney summasi CBS:n haastattelussa.

Cheneyta on pidetty yhtenä puolueensa tulevaisuuden toivoista. Ex-presidentin silmätikuksi joutuminen uhkaa kääntää urakehityksen nopeaan laskuun.

Älä kahvittele väärässä seurassa

Seurasin itse DT:n poukkoilevaa presidenttikautta varmasti yhtä ymmälläni kuin muutama miljardi muutakin ihmistä tällä pallolla.

Juuri kun joku raja oli ylitetty, Trump harppoi jo seuraavalle. Niin alhaalle rimaa ei saatu edes laskettua, etteikö tämä politiikan ihmemies olisi vielä kyennyt ryömimään sen alta ja suoristamaan taas olemattoman rankansa.

Mika Hentunen katseli näytelmää aitiopaikalta Washingtonissa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana. Kaikki tiivistyi vaalivuoteen, jonka tapahtumista hän on julkaissut kirjan Trumpin perintö – Supervallan kohtalonkysymykset (Docendo, 2021).

Näitä kysymyksiä on monta, vakavista talous- ja ympäristöhaasteista aina Yhdysvaltain tulevaan väestökehitykseen. Kiina ja Venäjä haastavat maata yhä suorasukaisemmin.

Yhdysvallat on vakavasti jakautunut – oli jo ennen Trumpia. Hentunen kertoo, kuinka demokraateilla ja republikaaneilla on puhelimissaan omat treffipalvelunsa ja sovellus, joka ohjaa poliittisesti ”oikeaoppisen” kahvilaketjun asiakkaaksi.

Jopa jouluostoksilla käydään eri kaupoissa, vaikka etsittävä tuote olisi täysin sama.

Trumpin perinto 8 Kuva Hans Peter Dhuy

Yhdysvaltain johtavat mediat julistivat Joe Bidenin vaalivoittajaksi marraskuun 7. päivänä. Bidenin kannattajat lähtivät välittömästi kaduille lippujen kanssa. Kuva: Hans Peter Dhuy

Ammattitaidotonta näpertelyä

Presidenttinä DT ei tehnyt elettäkään tasoittaakseen jakautumisen juurisyitä ja sen aiheuttamia ristiriitoja. Päinvastoin: muistiin jäivät sellaiset tokaisut kuin ”kun ryöstely alkaa, alkaa myös ammuskelu”, jolla hän reagoi Black Lives Matter -mielenosoituksiin.

Trumpin aikana Yhdysvaltain sisä- ja ulkopolitiikka muuttuivat takakireiksi, vetäytyviksi ja ammattitaidottomiksi – suorastaan lapsellisiksi.

Trump ei ymmärtänyt liittolaisiaan saati arvostanut heitä, mutta veljeili estoitta autoritaaristen johtajien ja pikkudiktaattorien kanssa. Ilmastosopimus ja WHO-jäsenyys saivat huutia.

Yhdysvalloissa DT osti puolelleen konservatiivipiirit ja vanhoilliset kristityt abortti- ja asekannoillaan sekä tuomarinimityksillään. Niiden ansiosta hänen varjonsa näkyy vielä pitkään.

Myötähäpeää CNN:n studiossa

Trumpin ulkopolitiikan noloin ja näkyvin epäonnistuminen oli Helsingin huippukokous Vladimir Putinin kanssa. Kokouksessa VP vei, DT vikisi kuin sylikoira. Kritiikin hiventäkään Venäjän politiikasta tai maan sekaantumisesta Yhdysvaltain vaaleihin ei kuultu.

Katselin CNN:n suorassa lähetyksessä johtajien lehdistötilaisuutta presidentinlinnasta. Helsingin Allas Sea Poolin terassille pystytetyssä kanavan studiossa kommentaattorit olivat pudota tuoleiltaan silkasta ällistyksestä ja myötähäpeästä oman presidenttinsä puolesta.

Syksyllä 2018 kuollut republikaanisenaattori John McCain kuvasikin Trumpin esiintymistä Helsingissä ”yhdeksi häpeällisimmistä amerikkalaiselta presidentiltä miesmuistiin”. Puoluetoveri Bob Corker epäili, että kaviaari ja samppanja maistuivat Putinille paluulennolla Moskovaan.

”Suomen huippukokouksesta on jäänyt supervallan ulkopolitiikkapiireihin sanonta ’Helsinkiäkin huonompi’. Silloin asiat ovat jo todella huonossa jamassa”, Hentunen kuvaa.

Tätä riskiä tuskin halutaan ottaa toista kertaa. Joe Biden ja Putin eivät tapaa toisiaan Helsingissä.

Demokraatti sai syödä yksin

Mika Hentunen on työskennellyt Yhdysvalloissa kymmenen vuotta, joten taustatietoja ja ihmiskontakteja hänellä riittää – asunnottomista huippupoliitikkoihin. Kirjassa lukija pääsee Hentusen seurassa myös juttumatkoille hirmumyrskyjen ja Kalifornian metsäpalojen perässä.

Sekin opitaan, että hirmumyrskyn silmässä ei välttämättä kannattaisi suojautua sinänsä turvalliseen, teräsbetoniseen pysäköintitaloon. Sinne kun hakeutuvat suojaan nekin, jotka ovat liikkeellä aseen kanssa ryöstelläkseen muita.

Parasta ja aidointa ovat ihmisten ensi käden todistukset ja kertomukset. Esimerkiksi sen ohiolaisen kaivosmiehen, joka joutui vaalien jälkeen syömään eväänsä maan alla yksi. Hän oli kaivoksen ainoa demokraatti.

Tai ne kolme republikaaneja äänestävää naista, jotka käytännössä vihasivat Trumpia ja melkein kaikkea sitä, mitä hän heille edusti. Silti heidän valintansa vaaleissa oli – Donald Trump. Koska abortti ja verotus.

Trumpin perinto 16 Kuva Juri Gripas

Värikkäät ja kantaaottavat seinämuraalit koristavat Washingtonin U-kadun ympäristöä. Kuva: Juri Gripas

”Vituttavaa vaalivuotta suvakille”

Kirja on hyvin ajassa kiinni. Mukaan ehtivät hyökkäys Capitolille ja sen herättämät reaktiot, niin myös Trumpin ensi askeleet puolueensa uutena takapiruna, jota kaikkien on yritettävä miellyttää vaikka henki ja kunnia menisivät.

Harvinaista herkkua ovat Hentusen itsensä saamat palautepostit uutisjutuista ja reportaaseista.

Kirjoittajana ja päiväkirjaotteissaan (”Trump on oikeasti sekopää”) hän ei peittele inhoaan presidenttiä kohtaan. Raporteissaan länsimaista tiedonvälitystä edustavan toimittajan on kaikesta huolimatta pyrittävä neutraaliin suhtautumiseen ja tasapuolisuuteen. Se ei kaikille riitä:

”DJT valitaan 2020 uudelleen pressaks. Et voi asialle mitään! Sorry Mika, tuu pois sieltä, siellä on peli käynnissä!”

”Kyllä sinun tarvitsee jatkaa Trumpin mollaamista tehokkaammin. Sano selvemmin, että korona on Trumpin syy. Vituttavaa vaalivuotta suvakille.”

Sota tietoa vastaan ei kantanut

Juuri koronavirus lopulta kaatoi Donald Trumpin. Vaikka hän sen sairasvuoteella ihmelääkkeiden avulla selättikin, koko kansakunnan tasolla hän ei voinut – ei edes tosissaan yrittänyt – mikrobille mitään.

”Väkivaltaisen trumpismin ytimessä, kuten koko Yhdysvaltain äärioikeistolaisuuden ytimessä, on sota tietoa vastaan”, Hentunen määrittelee.

Se osoittautui surkeaksi reagointitavaksi uhkaan, joka edellyttää ennen kaikkea oikeaa, tutkittua tietoa ja sen huolellista hallintaa – kuten vaikka ilmastonmuutoskin.

Mika Hentunen: ”Yhdysvalloissa on kaksi mahtia, jotka pitävät yllä uskoa tähän valtioon: riippumaton oikeuslaitos ja riippumaton valtamedia. Tämä vaalivuosi on viimeistään osoittanut, että politiikassa sellaisella asialla kuin totuudella ei ole merkitystä.”

Tuleeko Trump vielä kerran?

Omassa kirjassaan Mika Hentunen ainakin tarjoaa oikein olan takaa ajatuksia, tietoa, näkökulmia ja punnittua puhetta Yhdysvaltain nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Puhetyön ammattilainen ei vain ole saanut tekstiä poikki aina kuin olisi pitänyt.

Teksti myös hyppii ärsyttävästi tämän tästä sivupoluille.

”Kohtalonvuoden ” päiväkirjaotteetkaan eivät etene kronologisesti, vaan aiheittain tekstin muuhun kontekstiin sovitettuina.

Esitystavan pikku puutteista huolimatta kirjaan kannattaa tarttua. Jos ei muuta, niin varoituksena: millainen maa Yhdysvallat olisikaan ollut kahdeksan Trump-vuoden jälkeen?

”Yhdysvallat toipui repivästä presidenttikaudesta ja katsoi tulevaisuuteen, joka näytti kaikesta huolimatta valoisalta. Suurelle osalle maan asukkaista”, Mika Hentunen lopettaa.

Saammeko vielä todistaa DT:n toista tulemista ja viimeistä tuomiota, jolle joutuvat kaikki ne, jotka eivät suostu kumartamaan hänen egoaan?

Sitä ei tiedä kukaan, mutta kädet ristiin sen puolesta, että niin ei käy. Paras tae trumpismia vastaan olisi Joe Bidenin onnistuminen presidenttinä.

Liz Cheney ilmoitti jo Fox Newsin haastattelussa, että ei tue Trumpia, jos tämä vielä asettuu ehdolle. ”Meistä ei voi tulla henkilökultin puolue. Se on todella pelottava ilmiö, jota emme ole kohdanneet tässä maassa ikinä.”

Kari Pitkänen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Pin It on Pinterest

Share This