Tiedustelueversti kehitti tiedustelua ja loi sille lainsäädäntöä – arviossa Käsikirjoitukset eivät pala

Laura Halminen. Kuvat: Docendo / Petri Mast

”Käsikirjoitukset eivät pala”, kirjoitti ukrainalainen Mihail Bulgakov romaanissaan Saatana saapuu Moskovaan. Lause tarkoittaa, että totuus ei pala tulessakaan. Martti J. Kari oli suuri venäläisen kulttuurin ystävä. Häneen tekivät suuren vaikutuksen Neuvostoliittoa kritisoineet taiteilijat, kuten Bulgakov ja säveltävä Vladimir Vysotski. Vysotskin tunnetuin sävelmä Suomessa on Ystävän laulu.

Elokuun 30. päivänä 2023 Martti J. Kari kuoli. Sitä ennen hän ehti Laura Halmisen avustuksella kirjoittaa muistelmansa. Ajatus kirjasta syntyi viime tingassa. Syövän olemassaolo tiedettiin jo. Perhe vietti yhteistä aikaa mökillä, ja miniä totesi, että olisi kiva tietää mitä appiukko on tehnyt silloin kun lapset olivat pieniä.

Lasten ollessa pieniä Kari ei saanut kertoa työstään yhtään mitään. Tiedustelua ei virallisesti edes ollut Suomessa. Vasta 1990-luvulla, kun Neuvostoliitto oli romahtanut, tiedustelu-upseerit saivat luvan kertoa perheilleen, missä oikeasti olivat töissä. Vielä vuonna 2000 julkaistussa Maanpuolustuskorkeakoulun oppikirjassa tiedustelusta oli yksi ainoa virke. Se kertoi, että Tikkakoskella on Viestikoelaitos, joka suorittaa sähköteknisen alan mittaus- ja tutkimustoimintaa.

Kari oli levoton poika. Opettaja sanoi, ettei ole nähnyt kenelläkään samanlaista nelosriviä todistuksessa. Koulu ei kiinnostanut. Useimmiten Kari pääsi luokalta suoritettuaan ehdot, lukiossa hän joutui käymään yhden vuoden kahteen kertaan. Hän ahmi mieluummin kaukopartiotarinoita ja agenttijännäreitä kuin oppikirjoja.

Kesätöissä asfalttityömaalla hän tuumi elämäänsä ja päätti, että ehkä opiskelu sittenkin kannattaisi. Kari pääsi ylioppilaaksi hyvin arvosanoin, keskiarvo magna cum laude.

Lukion jälkeen Kari löysi oman suuntansa varusmiespalveluksen aikana. Hän pääsi Utin laskuvarjojoukkoihin. Tästä vaiheesta kirjassa on runsaasti anekdootteja sekä Karin itsensä että muiden suulla. Hän mielsi sen jälkeen koko ikänsä itsensä laskuvarjojääkäriksi, ja hänen hautajaisissaan arkun päällä oli laskuvarjojääkärin kypärä.

Viihtyminen armeijassa, kiinnostus tiedusteluun ja venäläiseen kieleen ja kulttuuriin ohjasivat Karin kuin itsestään sotilasuralle. Seurasi kansainvälisiä tehtäviä Serbiassa ja Puolassa. Kari oli upseeri, jota kiinnostivat enemmän alaistensa kyvyt kuin arvomerkit. Hänen kanssaan pärjäsi suoruudella ja rehellisyydellä, ja hän oli itse samanlainen. Moni televisionkatsoja muistaa hänet selkeänä ja suorapuheisena studiovieraana.

Vuonna 1988 Kari pääsi töihin Tikkakoskelle Viestikoelaitokseen. Sen myötä hän kasvoi kiinni Jyväskylään, josta tuli hänen kotinsa. Sotilastiedustelu seurasi tarkasti Neuvostoliiton luhistumista valmiina varoittamaan myös etelänaapuria, jos näytti siltä, että tankit olisivat matkalla Tallinnaan kukistamaan itsenäistymishaluja. Vuonna 2012 Karista tehtiin Viestikoelaitoksen johtaja ja hän pääsi tässä kohtaa siihen, mistä hänet eniten tunnetaan: uudistamaan tiedustelua.

Kylmän sodan jäljiltä sanaa tiedustelu ei ollut Suomessa edes käytetty, ja meiltä puuttui kokonaan tiedustelulainsäädäntö. Täällä ei ollut mahdollista valvoa kotimaisia tietoverkkoja, ja asialle piti tehdä jotain. Tarpeen teki havainnolliseksi se, että ulkoministeriössä oli tietovuoto, jota ei havaittu vaan tieto tuli ulkopuoliselta taholta. Kari kuvailee tiedustelulakien säätämistä mutapainiksi. Liikenne- ja viestintäministeriö jarrutti projektia minkä kerkesi.

Toinen konkreettinen tiedusteluun liittyvä asia, jossa Karin panos näkyy, on tiedustelun opettaminen yliopistossa. Hän halusi hälventää tiedustelun yllä leijuvaa neuvostovakoilun leimaa, sillä tiedustelu on paljon enemmän. Se on lyhyesti sanottuna tiedon keräämistä ja jalostamista päätöksenteon pohjaksi. Sitä opetetaan useissa länsimaisissa yliopistoissa, ja soveltamisala on laaja. Tiedustelun oppeja voi käyttää esimerkiksi yrityselämässä kilpailevien yritysten vahvuuksien ja heikkouksien selvittämiseen. Tiedustelu oli edelleen sanana liian arka, joten Jyväskylän yliopiston maisteriohjelman nimeksi tuli Turvallisuus ja strateginen analyysi.

Näiden tapahtumien jälkeen Karin terveys alkoi heiketä. Ensimmäinen syöpä löytyi vuonna 2018, ja sytostaattihoitojenkin aikana Kari luennoi Jyväskylän yliopistossa otsikolla ”Miksi Venäjä toimii kuten toimii”. Kari kertoo palelleensa hoitojen takia koko ajan, ja luennoi pipo päässä.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan luento alkoi kiinnostaa uudella tavalla, ja muuan opiskelija latasi sen YouTubeen vuonna 2022. Luentoa on katsottu lähes kaksi miljoonaa kertaa.

Hetken aikaa näytti, että terveys kohenisi ja Kari tarttuisi uusiin haasteisiin. Viimeinen lento oli kuitenkin alkanut.

Elina Talvio

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua