Kuvat: Otto Virtanen / Tammi
KIRJAT | Suvi Uskin mukaan sosiaalinen media on sekä liian koukuttava että turvaton. Mitä some tekee meille? -teoksessaan hän ottaa kantaa somen tiukemman sääntelyn puolesta.
”Uusi some tekee kaikkensa, jotta ihminen pysyisi alustalla. Se ei välitä pätkääkään käyttäjänsä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.”
ARVOSTELU
Suvi Uski: Mitä some tekee meille?
- Tammi, 2024.
- 252 sivua.
Rikosmyönteisyyttä, häirintää, maalittamista, kiusaamista, manipulointia, turvattomuutta, väärää tietoa, brutaalia väkivaltaa, koukuttumista, keskittymiskyvyttömyyttä… Tätäkö sosiaalinen media meille nykyään tarjoaa mukavan kanssakäymisen ja leppoisten kissavideoiden sijaan?
Kutakuinkin tätä, sometohtoriksi itseään tituleeraava Suvi Uski väittää Mitä some tekee meille? -kirjassaan (Tammi, 2024) ja myös perustelee väitettään. Uski on huolissaan älylaitteiden ja niiden tarjoaman sisällön koukuttavuudesta ja haitallisuudesta. Hänen mukaansa teknologia on menossa suuntaan, jossa se ottaa enemmän kuin antaa ja on etenkin lapsille monin tavoin haitallinen ympäristö.
”Jos somen tuomien ongelmien kokoa ei tunnisteta, olemme pulassa.”
Uskin kirjan rakenne on selkeä, mutta väliotsikoita olisi voinut hioa ja johdonmukaistaa. Asia on varsin painavaa, mutta paikoittaiset puhekielisyydet väliotsikoissa ja itse tekstissä eivät ainakaan lisää vakuuttavuutta. Hetkittäin teos myös haiskahtaa Uskin yrityksen mainokselta. Kaiken kaikkiaan teos on kuitenkin kelpo kokonaisuus, joka saattaa monelle lukijalle olla jopa silmiä avaava tietopaketti.
Onko ihminen luonut hirviön?
Suvi Uski on koulutukseltaan sosiaalipsykologian tohtori. Hänen teoksensa käsittelee tärkeää ja ajankohtaista aihetta: sosiaalisen median muutosta huonoon suuntaan ja somen synkän puolen uhkia, jotka pitäisi ottaa vakavasti. Kirja valottaa sosiaalisen median sellaisiakin puolia, joita sen käyttäjä ei välttämättä tule ajatelleeksi, vaikka tietäisi, ettei alustoilla vietetty aika ole pelkästään hyväksi.
Teos auttaa ymmärtämään muun muassa algoritmien toimintaa ja ihmisten ajatuksiin vaikuttamista.
”Itse luonnehdin asiaa niin, että uusi some on hakkeroinut ihmisen psykologian siinä määrin, että somealustojen hallussa on ihka oikea psykologinen ase. Jos ihmiset halutaan saada ajattelemaan tietyllä tavalla, on somealustalla työkalut toteuttaa tämä.”
Tällainen psykologinen ase on kirjoittajan mukaan hallussa erityisesti nuorten suosimalla Tiktokilla.
Sosiaalisen median alustoilla on käytettävissään valtava määrä ihmisen käyttäytymisdataa, jonka perusteella ihmisten manipulointi on helpompaa kuin koskaan. Uskin mukaan melkeinpä mikä tahansa taho voi vaikuttaa kenen tahansa ajatteluun.
”Kun jotakin asiaa toistetaan meille riittävän monta kertaa, se alkaa tuntua hyväksyttävältä ja normaalilta.”
Määräävätkö algoritmit ihmisten rytmit?
Suvi Uski puhuu teoksessaan vanhasta ja uudesta somesta ja korostaa, että nämä ovat kaksi eri asiaa: Vanha some oli mukavaa ajanviettoa erilaisten ihmisten kanssa. Siellä saattoi piipahtaa ja kohtuullisen ajan jälkeen lähteä pois. Uusi some tekee kaikkensa, jotta ihminen pysyisi alustalla. Se ei välitä pätkääkään käyttäjänsä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.
Uski käsittelee nimenomaan uutta somea ja sen koukuttavuuden keinoja.
”Tässä kirjassa käyttämäni termi uusi some ei viittaa suoraan tiettyihin somealustoihin vaan pikemminkin näiden alustojen käyttämiin ominaisuuksiin ja algoritmeihin. Uutta somea kuvaa alustoista parhaiten Tiktok, jonka algoritmien manipuloiva vaikutus on näkemykseni mukaan voimakkain.”
Muut alustat kuitenkin seuraavat Tiktokin huolestuttavia toimintatapoja.
Suosittelualgoritmi on uuden somen tunnuspiirre. Se toimii eri säännöillä kuin vanhan somen sosiaalisiin suhteisiin perustuva algoritmi. Somealustat algoritmeineen houkuttavat ja koukuttavat ihmisiä ”digitaaliseen hypnoosiin”.
”Vaikka haluaisimme, emme välttämättä kykene lopettamaan videoiden selausta tai laittamaan puhelinta pois.”
Sari Harsu
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kielletty rakkaus ja karu luonto – arviossa Ingeborg Arvolan Jäämeren laulu
KIRJAT | Norjalaiskirjailian 1800-luvulle sijoittuvan romaanin päähenkilö kaipaa elämää, jossa voisi tarjoa kahdelle pojalleen edes toisinaan lohisoppaa ja piimää.
Hajonneen perheen toipumista ja uusia ruumiita – arviossa Satu Rämön Rakel
KIRJAT | Hildur-sarjan neljännessä osassa avataan perheen äidin kohtaloa ja selvitellään siihen kytkeytyviä nykypäivän rikoksia.
Kuka puolustaisi paperittomia – arvioitavana Anneli Kannon Kaivatut
KIRJAT | Afgaanitytön katoaminen ei virkavaltaa kiinnosta, joten Noora Näkijä päätyy selvittelemään paperittoman maahanmuuttajan katoamista Näkijä-trilogian päätösosassa.
Sinkkuus – epätoivoa vai auvoa? Henna Karppinen-Kummunmäki kirjoittaa parisuhteettomuudesta ennen ja nyt
KIRJAT | Ilman parisuhdetta elävien määrä on Suomessa koko ajan lisääntynyt. Henna Karppinen-Kummunmäki esittelee pariutumattomien elämää ja seurustelukulttuuria eri aikoina.