Kuvat: Otto Virtanen / Tammi
KIRJAT | Suvi Uskin mukaan sosiaalinen media on sekä liian koukuttava että turvaton. Mitä some tekee meille? -teoksessaan hän ottaa kantaa somen tiukemman sääntelyn puolesta.
”Uusi some tekee kaikkensa, jotta ihminen pysyisi alustalla. Se ei välitä pätkääkään käyttäjänsä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.”
ARVOSTELU

Suvi Uski: Mitä some tekee meille?
- Tammi, 2024.
- 252 sivua.
Rikosmyönteisyyttä, häirintää, maalittamista, kiusaamista, manipulointia, turvattomuutta, väärää tietoa, brutaalia väkivaltaa, koukuttumista, keskittymiskyvyttömyyttä… Tätäkö sosiaalinen media meille nykyään tarjoaa mukavan kanssakäymisen ja leppoisten kissavideoiden sijaan?
Kutakuinkin tätä, sometohtoriksi itseään tituleeraava Suvi Uski väittää Mitä some tekee meille? -kirjassaan (Tammi, 2024) ja myös perustelee väitettään. Uski on huolissaan älylaitteiden ja niiden tarjoaman sisällön koukuttavuudesta ja haitallisuudesta. Hänen mukaansa teknologia on menossa suuntaan, jossa se ottaa enemmän kuin antaa ja on etenkin lapsille monin tavoin haitallinen ympäristö.
”Jos somen tuomien ongelmien kokoa ei tunnisteta, olemme pulassa.”
Uskin kirjan rakenne on selkeä, mutta väliotsikoita olisi voinut hioa ja johdonmukaistaa. Asia on varsin painavaa, mutta paikoittaiset puhekielisyydet väliotsikoissa ja itse tekstissä eivät ainakaan lisää vakuuttavuutta. Hetkittäin teos myös haiskahtaa Uskin yrityksen mainokselta. Kaiken kaikkiaan teos on kuitenkin kelpo kokonaisuus, joka saattaa monelle lukijalle olla jopa silmiä avaava tietopaketti.
Onko ihminen luonut hirviön?
Suvi Uski on koulutukseltaan sosiaalipsykologian tohtori. Hänen teoksensa käsittelee tärkeää ja ajankohtaista aihetta: sosiaalisen median muutosta huonoon suuntaan ja somen synkän puolen uhkia, jotka pitäisi ottaa vakavasti. Kirja valottaa sosiaalisen median sellaisiakin puolia, joita sen käyttäjä ei välttämättä tule ajatelleeksi, vaikka tietäisi, ettei alustoilla vietetty aika ole pelkästään hyväksi.
Teos auttaa ymmärtämään muun muassa algoritmien toimintaa ja ihmisten ajatuksiin vaikuttamista.
”Itse luonnehdin asiaa niin, että uusi some on hakkeroinut ihmisen psykologian siinä määrin, että somealustojen hallussa on ihka oikea psykologinen ase. Jos ihmiset halutaan saada ajattelemaan tietyllä tavalla, on somealustalla työkalut toteuttaa tämä.”
Tällainen psykologinen ase on kirjoittajan mukaan hallussa erityisesti nuorten suosimalla Tiktokilla.
Sosiaalisen median alustoilla on käytettävissään valtava määrä ihmisen käyttäytymisdataa, jonka perusteella ihmisten manipulointi on helpompaa kuin koskaan. Uskin mukaan melkeinpä mikä tahansa taho voi vaikuttaa kenen tahansa ajatteluun.
”Kun jotakin asiaa toistetaan meille riittävän monta kertaa, se alkaa tuntua hyväksyttävältä ja normaalilta.”
Määräävätkö algoritmit ihmisten rytmit?
Suvi Uski puhuu teoksessaan vanhasta ja uudesta somesta ja korostaa, että nämä ovat kaksi eri asiaa: Vanha some oli mukavaa ajanviettoa erilaisten ihmisten kanssa. Siellä saattoi piipahtaa ja kohtuullisen ajan jälkeen lähteä pois. Uusi some tekee kaikkensa, jotta ihminen pysyisi alustalla. Se ei välitä pätkääkään käyttäjänsä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.
Uski käsittelee nimenomaan uutta somea ja sen koukuttavuuden keinoja.
”Tässä kirjassa käyttämäni termi uusi some ei viittaa suoraan tiettyihin somealustoihin vaan pikemminkin näiden alustojen käyttämiin ominaisuuksiin ja algoritmeihin. Uutta somea kuvaa alustoista parhaiten Tiktok, jonka algoritmien manipuloiva vaikutus on näkemykseni mukaan voimakkain.”
Muut alustat kuitenkin seuraavat Tiktokin huolestuttavia toimintatapoja.
Suosittelualgoritmi on uuden somen tunnuspiirre. Se toimii eri säännöillä kuin vanhan somen sosiaalisiin suhteisiin perustuva algoritmi. Somealustat algoritmeineen houkuttavat ja koukuttavat ihmisiä ”digitaaliseen hypnoosiin”.
”Vaikka haluaisimme, emme välttämättä kykene lopettamaan videoiden selausta tai laittamaan puhelinta pois.”
Sari Harsu
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tatu Vaaskivi leimusi kuin tähdenlento – Miika Siironen kirjoittaa säkenöivästä kriitikko-kirjailijasta, jonka jälkimaailma unohti
KIRJAT | Nero ja Narkissos -elämäkerta avautuu mahtavaksi ikkunaksi 1930-luvun suomalaiseen kulttuurielämään, Tulenkantajien sukupolveen ja sen kuuluisiin edustajiin.
Lapset tappajina – arviossa Anu Kaajan Siluetinleikkaaja
KIRJAT | Anu Kaaja opetteli leikkaamaan siluetteja, jotta ymmärtäisi paremmin teoksensa hahmoja.
Matti Pesolan Horjumaton Varjonen on kunnianosoitus vaikeiden aikojen suunnannäyttäjälle
KIRJAT | Horjumaton Varjonen -kirjan luettu on helppo todeta: tämän kirjan Unto Varjonen on totta vie ansainnut.
Liiankin runsas lukuromaani – arviossa Chris Whitakerin Kaikki pimeän värit
KIRJAT | Chris Whitakerin 700-sivuisen romaanin ydin on pimeä kellari, jossa kaksi lasta kohtaa hirvittävissä olosuhteissa.







