KIRJAT | Kolmen tutkijan tiimi kokosi asiapaketin vedestä. Vesihuollon myytit pyrkii olemaan samalla tietokirja, kurssikirja ja keskustelunavaus.
”Vedensaanti on myös ihmisoikeus. Vesi ei kuitenkaan tulee ilmaiseksi hanasta sen enempää kuin sähkö pistorasiasta. Jonkun on aina maksettava.”
ARVOSTELU

Tapio Katko, Petri Juuti & Riikka Juuti: Vesihuollon myytit
- Kuvitus: Pertti O. Väyrynen
- Vastapaino, 2022.
- 213 sivua.
Tosi kuin vesi. Vesi vanhin voitehista. Ei kannettu vesi kaivossa pysy.
Tuhansien järvien maassa on tuhansia sanontoja vedestä.
Tuhansien uskomusten ja virhepäätelmien maassa on kymmeniä myyttejä vedestä.
Kolme tutkijaa kokosi myytit ja totuudet myyttien takaa tietokirjaksi, joka toimii tarvittaessa myös oppikirjana tai näkemyksellisenä keskustelunavauksena ajankohtaisiin aiheisiin.
Vesihuollon myytit -teoksen (Vastapaino, 2022) takana ovat paitsi tohtorit Tapio Katko, Petri Juuti ja Riikka Juuti myös naseva kuvittaja Pertti O. Väyrynen, jonka piirrokset rytmittävät kirjaa.
Tosin rytmitystä siihen tuovat myös numeroidut myytit ja niihin tietolaatikoiksi laaditut Todellisuus-vastausosiot. Kun mukana on myös taulukoita, karttoja, tunnettujen ajattelijoiden sitaattinostoja ja keskustelukysymyksiä jatkotehtäviksi opiskelijoille, uhkaa rytmitys paikoin viedä päähuomion asiaproosalta.
Lopullisesta ulkoasusta on tullut valitettavasti lähes levoton.
* *
Todella runsaasti pohdittavaa Katko ja Juutit toki tarjoavat lukijalle tiukassa paketissa. Paljon toki on puhuttu vaikkapa pulloveden järjellisyydestä Suomessa, jossa hanasta tulee kenties maailman puhtainta juomavettä.
Runsaasti on keskusteltu myös esimerkiksi haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta sekä globaaleista uhkakuvista. Tunnetuin niistä lienee ajatus siitä, että taistelu puhtaasta vedestä johtaa vielä sotiin ja ennennäkemättömiin siirtolaisaaltoihin.
Vesi on aidosti paikallista ja globaalia yhtä aikaa.
* *
Yhden asian yli muiden kirjoittavat selvästi haluavat nostaa esiin. Se on kysymys vesihuollon järjestämisestä ja kustantamisesta.
Vedensaanti kun on myös ihmisoikeus. Vesi ei kuitenkaan tulee ilmaiseksi hanasta sen enempää kuin sähkö pistorasiasta. Jonkun on aina maksettava, vaikkei litra vettä maksaisikaan kaikkineen kuin sentin osia.
Ytimessä on julkisen ja yksityisen suhde. Meillähän on esiintynyt provokaattoreita, joiden mielestä kaikesta pitäisi tehdä bisnestä. On visioitu, että kaikilla vesilläkin olisi oltava tunnistettavat omistajat, koska omistamiseen liittyy halu pitää huolta omaisuuden myyntiarvosta. Tämän logiikan mukaan kapitalisti olisi paras ympäristösuojelija ja puhtaan ilman tai veden takaaja.
* *
Vesihuollon myyttien kirjoittajat eivät tunnusta tätä uskonsuuntaa. He eivät kuitenkaan julista valmiita mallejakaan vaan peräänkuuluttavat ratkaisevaa keskustelua julkisen ja yksityisen suhteesta.
”Kirjoittajat ehdottavat, että Suomessa päätetään nyt, sallitaanko vesihuoltolaitoksien tuottaa voittoa vai ei. Kyseessä on merkittävä linjaus ja arvovalinta, joka ei saa jäädä epämääräiseksi”, kirjan loppupohdinnoissa todetaan.
Aihe on tärkeä, sillä vesi ja vesihuolto liittyvät kiinteästi koko yhteiskunnan kriisinkestävyyteen – resilienssiin, kuten nyt pandemian ja sotimisen aikana on tullut muodikkaaksi fraseerata.
Miettikääpä vain: kun koronan iskiessä kehotettiin pesemään taajaan käsiä, niin milläpä peset, jos hanasta tulee jotain sellaista, mitä sieltä valui Nokian vesikiriin aikana noin 15 vuotta sitten?
Matti Mörttinen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sosiaalitieteellinen katse terveyteen ja sairauteen – arviossa Vilma Hännisen tietokirjauutuus
KIRJAT | Terveys ja sairaus sosiaalitieteiden silmin -teos käsittelee terveyttä ja sairautta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta.
Kansandemokratiasta kuoromusiikkiin – arviossa unkarilaisten novellien kokoelma Millä sivulla olet
KIRJAT | Millä sivulla olet -kokoelman novellit on kirjoitettu vuosien 2020–2024 välillä, mutta niiden kuvaamat tapahtumat ja ajatukset sijoittuvat paljon pidemmälle aikajanalle.
Siiri Enorannan fantasiakirjassa rakkaus on kepeää, mutta mitä ovat pienet vaaleanpunaiset sorkkaeläimet?
KIRJAT | Keskustelua kukkasten kanssa -nuortenromaanissa loitsijaopiskelija katoaa taikansa sisään ja hänen pelastamisekseen jokaisen tarvitsee ylittää itsensä.
Tähtinäyttelijä oli yksi ensimmäisiä Hyvän tahdon lähettiläitä – arviossa elämäkertateos Audrey: Elämä läheltä
KIRJAT | Audrey Hepburn ei saanut lapsuudessaan kaikkea sitä, mihin aatelistytöllä voisi kuvitella olevan mahdollisuuksia. Sota-aika jätti elämään ikuiset jäljet.



