Kuva: Bazar
KIRJAT | Hitlerin hirmuteoista ja juutalaisvainoista on kirjoitettu lukematon määrä romaaneja. Vastarinnan kirjoittajat on yksi sellainen lisää.
”Kuvaukset siitä, mihin pimeyteen viholliskuvien rakentaminen saattaa johtaa, ovat tässä ajassa tervetulleita.”
ARVOSTELU

J.C. Maetis: Vastarinnan kirjoittajat
- Suomentanut Ronja Erkko.
- Bazar, 2024.
- 447 sivua.
Serkukset Johannes ja Matias kirjoittavat jännitysromaaneja Wienissä 1930-luvulla ja menestyvät. Molemmat kuuluvat psykiatri Sigmund Freudin lähipiiriin, joka kokoontuu joka torstai-ilta keskustelemaan tieteestä ja taiteesta Café Mozartissa. Molempien kirjat menevät hyvin kaupaksi, elämä on hyvää.
Tästä alkaa J.C. Maetisin Vastarinnan kirjoittajat (suom. Ronja Erkko; Bazar, 2024). Nopeasti päästään itse asiaan ja Hitlerin toimeenpanemiin juutalaisvainoihin, jotka alkavat Itävallassa heti, kun Saksa on liittänyt sen itseensä alkuvuodesta 1938. SS-miehet iskevät myös Café Mozartin älykköpiiriin; maailma muuttuu yhtäkkiä aivan toiseksi, kuin mitä kukaan oli voinut kuvitellakaan. Painajainen on alkanut.
Johannes ja Matias lähipiireineen joutuvat luopumaan paljosta selvitäkseen. Elämänpiiri kapenee, kun natsihallinnon määräykset muuttuvat koko ajan mielipuolisemmiksi. Tätä kuvataan erittäin hyvin vanhojen natsitekstien avulla esimerkiksi näin: ”Juutalaisia, Mischlingejä ja mustalaisia kielletään omistamasta tai käyttämästä elektronisia tai optisia laitteita, polkupyöriä, kirjoituskoneita sekä äänilevyjä, ja heiltä evätään pääsy kirjastoihin”.
Romaanin kehyksenä toimivat juutalaisvainot, mutta se on myös kaunis kertomus ystävyydestä, rohkeudesta ja kekseliäisyydestä. Lukija saa rivien välistä tunteen siitä, että kaikki päättyy lähes kaikkien kohdalta hyvin, mikä tekee lukukokemuksesta myös kevyemmän.
Hitlerin hirmuteoista ja juutalaisvainoista on kirjoitettu lukematon määrä romaaneja – niin monia, että joukosta on vaikea erottua eikä Vastarinnan kirjoittajat ei ole mikään mieletön herättelijä. Mutta kuvaukset siitä, mihin pimeyteen viholliskuvien rakentaminen saattaa johtaa, ovat tässä ajassa tervetulleita.
Kirjailijan oikea nimi on John Matthews ja hänet tunnetaan erityisesti dekkarikirjailijana, kuten tämänkin romaanin päähenkilöt. Tämän kirjan hän kuitenkin halusi kirjoittaa isänsä juutalaisella nimellä aihepiirin vuoksi.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Runollinen romaani elämästä ja kuolemasta pikkukylässä – arviossa Malgorzata Lebdan Ahnaat
KIRJAT | Puolalaiskirjailija kantaa lukijaa lempeästi ja tarkkanäköisesti pitkin maaseutua, vaihtuvia vuodenaikoja, luonnon omavauhtista kulkua, sairautta ja kuolemaa.
Hajanaisia muistikuvia säästöpankkikriisistä – arviossa Häikiön ja Sinkon Suomen Säästöpankin tuho
KIRJAT | Teoksesta välittyy kuva säästöpankkiryhmästä uhrina, mikä on varsin kaukana historiallisesta totuudesta. Lähdeluettelon kapeus johtaa eräänlaiseen historiattomuuteen.
Rautanyrkki paperilla – Carl von Clausewitzin Sodankäynnistä opettaa yhä sodan dynamiikkaa
KIRJAT | ”Tähän mennessä kukaan ei ole kyennyt tarjoamaan Clausewitzia vakaampaa teoreettista perustaa yrityksille ymmärtää sotaa”, Ilmari Käihkö kirjoittaa johdannossa.
Hämmentävä ensiromaani – arviossa Antti Arvajan Jotain virheistäni
KIRJAT | Antti Arvajan esikoisromaani Jotain virheistäni on hämmentävä teos, joka ei pysy uskollisena aloittamilleen aiheille.




