Kuvat: Björgvin Hilmarsson / WSOY
KIRJAT | Suursuositun Hildur-dekkarin jatko-osassa Rósa & Björk karu ympäristö muokkaa ihmistä.
”Satu Rämö osaa kuljettaa tarinaa sujuvasti, mutta on sillä hilkulla, onko irtonaisia langanpätkiä hiukan liikaa.”
ARVOSTELU
Satu Rämö: Rósa & Björk
- WSOY, 2023.
- 360 sivua.
Islantiin asettunut Satu Rämö on kirjoittanut eloisan lämpimästi monta sikäläistä elämäntapaa kuvaavaa teosta. Rämö on asunut tuolla tuulisella saarella riittävän kauan osatakseen nähdä asioita melkein paikallisen mutta kuitenkin ulkopuolisen silmin. Rämö on annostellut kirjoihinsa sopivasti sekä Islanti-tietoutta että omaan islantilais-suomalaiseen perhe-elämäänsä liittyviä havaintoja, jotka elävöittävät tekstiä ilman että kenenkään yksityisyyttä loukataan.
Kun Satu Rämöltä julkaistiin ensimmäinen täysin fiktiivinen teos, dekkari nimeltä Hildur (WSOY, 2022), siitä tuli oitis uskomattoman suosittu. Ainoana lievänä moitteena on mainittu tarinan lomaan (ehkä lukijan avuksi) sujautetut Islantia koskevat tietoiskumaiset osiot.
Dekkarisarjan jatko-osassa Rósa & Björk (WSOY, 2023) en havaitse minkäänlaista valistushenkeä, vaan kirjassa pitäydytään tarinan ytimessä, jonka juuristo kylläkin haarautuu moniaalle. Kirjan nykyhetkessä eletään kevättä 2020 enimmäkseen Islannin karuilla Länsivuonoilla, mutta myös pääkaupunki Reykjavikissa.
Ajassa liikutaan 1980-luvun puolivälin jälkeisistä vuosista alkaen, mutta ei kronologisesti, vaan takaumat koskevat useita henkilöitä ja tapahtumia eri aikoina. Miten täysin irrallisilta vaikuttavat asiat mahtavat linkittyä toisiinsa? Uteliaisuus on herätetty.
Kirjan lukujen alussa on mainittu selkeästi kulloinenkin tapahtuma-aika ja -paikka, mutta moni muu seikka pysyy verhottuna. Lukija voi yrittää poimia matkan varrelta johtolankoja tai sitten vain edetä kirjailijan määrittämässä (vaihtelevassa) järjestyksessä.
Hildur Rúnarsdóttir on poliisi, joka on perinyt esiäidiltään ennalta-aavistamisen lahjan. Ominaisuudesta aiheutuu Hildurille lähinnä ahdistusta, mutta se pitää mielen valppaana. Pelkillä tuntemuksilla ei rikoksia ratkota, eikä Hildur sellaista yritäkään. Hän on koulutettu rikosetsivä ja hyvä työssään.
Trilogiaksi aiotun sarjan ensimmäisessä osassa Hildur oli palannut kotiseudulleen Länsivuonoille. Mutkikkaan murhatutkimuksen yhteydessä tehtiin tuolloin uusia havaintoja jo lapsina kadonneitten Hildurin pikkusiskojen, Rósan ja Björkin, tapauksesta, mutta tiedot eivät johtaneet mihinkään.
Kirjasarjan toinen osa on nimeltään juuri Rósa ja Björk, eli arvoituksen ratkaiseminen jatkuu. Pääasiallinen tutkimuskohde on kuitenkin kunnallispoliittisia nyörejä omiin tarkoituksiinsa vedelleen napamiehen ampuminen hiihtoladulle. Tämäkin tapaus haarautuu moneen suuntaan.
Länsivuonojen poliisiyksikkö on pieni, mutta yhteishenkinen. Hildurin pomo on reilu Beta, ja harjoittelijana on Suomesta saapunut neulomista harrastava Jakob. Kudin kädessä viihtyvä mies ei ole ihan uusi ilmiö kirjallisuudessa tai muutenkaan, mutta Jakob hallitsee myös monimutkaiset islantilaisneuleet, siitä lisäpisteet! Varsin sopivasti Jakob on ihastunut naiseen, joka pyörittää lankakauppaa kylän keskustassa.
Hildur puolestaan pitää mahdolliset sydämenasiansa itsellään. Muutoinkin hän mieluiten vaikenee mieltään askarruttavista seikoista. Se tiedetään, että Hildur on kasvanut tätinsä hoidossa, ja vähitellen lukijalle avataan lisääkin sukukuviota. Hildur viihtyy yksikseen ja harrastaa uintia ja surffausta viileissä vesissä. Mutta vaikka Hildur on luonteeltaan pidättyväinen, hänellä ja työpari Jakobilla on samanlainen huumorintaju, ja pienen poliisiyksikön yhteistyö sujuu muutoinkin kaiken kaikkiaan hyvin. Tapahtumien selvittelyssä mutkia sitten riittääkin, ja resurssien vähäisyys, hankalat välimatkat sekä Islannin vaativat ja vaihtelevat sääolosuhteet hidastavat tutkimusten edistymistä.
* *
Satu Rämön aiempien asiapitoisten mutta luontevan lämpimästi kirjoitettujen teosten perusteella hänen dekkareiltaankin odottaa samanlaista soljuvuutta. Yllättäen aivan Rósa ja Björk -kirjan alussa Rämön kirjoitustapa vaikuttaa jotenkin persoonattomalta ja sanavalinnat kuluneilta, mutta luku luvulta ote tulee luonnollisemmaksi; kuvailu saa lisää sävyjä ja tunnelmat syvyyttä. Samalla tapahtumat alkavat merkitä myös lukijalle enemmän ja karut maisemat näyttäytyä kauniimpina luonnon rosoisuudesta huolimatta. Ympäristö heijastelee ihmiselämää, sen arvaamattomuutta ja julmuutta, mutta myös herkkyyttä ja kykyä hyvään.
Satu Rämö osaa kuljettaa tarinaa sujuvasti, mutta on sillä hilkulla, onko irtonaisia langanpätkiä hiukan liikaa. Taiten Rämö kuitenkin niitä solmii jättäen joitakin tärkeitä asioita edelleen auki niin, että trilogian päätösosakin varmasti kiinnostaa.
Ritva Alpola
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikko Hautalan analyysi maailmasta on omaa luokkaansa sillä hän tuntee historian ja nykyhetken – arviossa Sotaa ja rauhaa
KIRJAT | Niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Ukrainassakin palvelleen diplomaatin teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle maailmanpoliitiikkaa seuraavalle.
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.