Kuvat: Gummerus / Agnete Brun
KIRJAT | Falckin laivanvarustajasuvusta kertovan sarjan toinen osa on vauhdiltaan vieläkin hurjempi kuin Meren hautausmaa.
”Kirja ärsyttää, mutta ei sitä voi oikein keskenkään jättää.”
ARVOSTELU
Aslak Nore: Pohjoisen perintö
- Suomentanut Onerva Kuusi.
- Gummerus, 2024.
- 439 sivua.
Norjalaisesta Falckin laivanvarustajasuvusta kertovan sarjan toinen osa Pohjoisen perintö (suom. Onerva Kuusi; Gummerus, 2024) on vauhdiltaan vieläkin hurjempi kuin Meren hautausmaa (Gummerus, 2023).
Tv-tuotantona sarja olisi puhdas saippuaooppera ja kirjanakin selkeää viihdettä; paljon kieroilua, yllättäviä rakkaussuhteita ja lukuisia salaisuuksia. Uudessa osassa ei ole enää juuri mitään siitä mielenkiintoisesta ja pikkuisen kiehtovasta, jota alkuosassa oli.
Romaanin juonitteluissa on vaikea pysyä mukana, koska niitä on niin paljon. Harmillisen usein pitää palata taaksepäin varmistamaan, miten juttu oikein menikään.
Henkilögalleria on pitkälti sama kuin sarjan ensimmäisessäkin osassa, samoin tarinan raamit. Taistellaan Falckin suvun perinnöstä ja sen kruununjalokivestä, Sagan säätiöstä.
Perinnönjakoon tulee lisää mutkia uusien salaisuuksien tullessa päivänvaloon ja niiden myötä romaanista tulee myös lähes ällöttävän melodramaattinen. On kuin kirjailija monistaisi hyväksi havaitsemaansa yllätysmomenttia ja luo henkilöiden menneisyyteen mitä ihmeellisimpiä käänteitä.
Kaikesta huolimatta entinen toimittaja ja eliittisotilas Aslak Nore osaa kirjoittaa koukuttavasti. Kirja ärsyttää, mutta ei sitä voi oikein keskenkään jättää.
Äänikirjan on lukenut Jukka Pitkänen, joka on loistava, vaikka lukisi mitä.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.
Taku Hoon elämä oli isän käsissä, ja se meni pala palalta rikki – arviossa Kenelle kertoisin
KIRJAT | Pieni ja vaatimaton runokirja avaa lapsen kokemusmaailmaa perheessä, jossa kasvamisen keskiössä on mielenterveyspotilas, oma isä.