Kuvat: Gummerus / Agnete Brun
KIRJAT | Falckin laivanvarustajasuvusta kertovan sarjan toinen osa on vauhdiltaan vieläkin hurjempi kuin Meren hautausmaa.
”Kirja ärsyttää, mutta ei sitä voi oikein keskenkään jättää.”
ARVOSTELU
Aslak Nore: Pohjoisen perintö
- Suomentanut Onerva Kuusi.
- Gummerus, 2024.
- 439 sivua.
Norjalaisesta Falckin laivanvarustajasuvusta kertovan sarjan toinen osa Pohjoisen perintö (suom. Onerva Kuusi; Gummerus, 2024) on vauhdiltaan vieläkin hurjempi kuin Meren hautausmaa (Gummerus, 2023).
Tv-tuotantona sarja olisi puhdas saippuaooppera ja kirjanakin selkeää viihdettä; paljon kieroilua, yllättäviä rakkaussuhteita ja lukuisia salaisuuksia. Uudessa osassa ei ole enää juuri mitään siitä mielenkiintoisesta ja pikkuisen kiehtovasta, jota alkuosassa oli.
Romaanin juonitteluissa on vaikea pysyä mukana, koska niitä on niin paljon. Harmillisen usein pitää palata taaksepäin varmistamaan, miten juttu oikein menikään.
Henkilögalleria on pitkälti sama kuin sarjan ensimmäisessäkin osassa, samoin tarinan raamit. Taistellaan Falckin suvun perinnöstä ja sen kruununjalokivestä, Sagan säätiöstä.
Perinnönjakoon tulee lisää mutkia uusien salaisuuksien tullessa päivänvaloon ja niiden myötä romaanista tulee myös lähes ällöttävän melodramaattinen. On kuin kirjailija monistaisi hyväksi havaitsemaansa yllätysmomenttia ja luo henkilöiden menneisyyteen mitä ihmeellisimpiä käänteitä.
Kaikesta huolimatta entinen toimittaja ja eliittisotilas Aslak Nore osaa kirjoittaa koukuttavasti. Kirja ärsyttää, mutta ei sitä voi oikein keskenkään jättää.
Äänikirjan on lukenut Jukka Pitkänen, joka on loistava, vaikka lukisi mitä.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Patsaat puhuvat muinaisia kieliä – arviossa Emi Yagin Venus ja minä
KIRJAT | Emi Yagi kirjoittaa maagista realismia japanilaiseen tapaan. Suomi on mainittu, ja on lähetetty piiloterveiset Ylelle. Olisiko latinankieliset uutiset kannattanut säästää?
Elli Tompuri eli elämää ja teki teatteria intohimolla – arviossa Raija-Sinikka Rantalan kirjoittama elämäkerta
KIRJAT | Raija-Sinikka Rantalan kirjoittama elämäkerta näyttelijä Elli Tompurista on ansiokas, suorastaan täydellinen elämäkerta.
Täydellinen suomennos aistikkaasta renessanssiklassikosta ilmestyy jälleen – arviossa Giovanni Boccaccion Decamerone
KIRJAT | Suuri novellitaiteen luoja Giovanni Boccaccio kirjoitti Decameronen jo verrattain kypsällä iällä, jolloin hänen näkemyksensä rakkaudesta oli kiteytynyt.
Harry Salmenniemen Valohammas kertoo kiireettömästi arjesta, jonka tuoksut ja äänet pystyy aistimaan
KIRJAT | Harry Salmenniemi käyttää suomen kieltä omalaatuisella ja monipuolisella tavalla. Miksei kukaan ole koskaan aiemmin kirjoittanut näitä lauseita näillä sanoilla?