Kuvat: Thron Ullberg / S&S
KIRJAT | Olivia Rönning -tarinat kuuluvat siihen helppolukuisten dekkarien kategoriaan, joiden seurassa on luonnikasta rentoutua, vaikka eivät suurta muistijälkeä jätäkään.
”Rutinoituneesta jäljestä puuttuvat yllätyksellisyys ja kohokohdat.”
ARVOSTELU
Cilla & Rolf Börjlind: Laupias samarialainen
- Suomentaneet Ulla Lempinen ja Pekka Tuomisto.
- S&S, 2023.
- 370 sivua.
Ruotsalaisen tehokaksikon Cilla ja Rolf Börjlindin uusin dekkari Olivia Rönningistä ja Tom Stiltonista kumppaneineen on hyvä muistutus siitä, miten nopeasti ihminen unohtaa. Eihän koronapandemian alkamisesta ole kuin muutama vuosi ja siltikin se tuntuu nyt kovin kaukaiselta.
Laupias samarialainen -romaanissa (suom. Ulla Lempinen & Pekka Tuomisto; S&S, 2023) ollaan keskellä pandemian toista aaltoa Ruotsissa. On opeteltu kömpelöt kyynärvarsitervehdykset, pidetään maskeja ja tehdään kotitestejä. Etäkokouksissa vilahtavat puolipukeiset aviopuolisot ja sekaiset keittiöt, vastahakoiset keski-ikäiset (miehet) joutuvat opettelemaan zoomit ja teamsit, kuppilat menevät kumoon ja ruokalähetit tulevat katukuvaan, sairaaloissa raadetaan kuumissa suojavarusteissa pelastamassa ihmishenkiä ja lähikontaktit jopa sukulaisten kesken on kutistettu minimiin.
Osa Laupiaan samarialaisen juonesta kulkee pandemiassa. Nopeasti kehitetty rokote joutuu sabotaasien kohteeksi ja esille nousevat rokotusvastaiset mielipiteet ja ääriryhmät. Lisäksi yksi päähenkilöistä sairastuu vakavasti koronaan ja häilyy elämän ja kuoleman välissä. Samalla tarinassa kulkee yhden perheen tragedia ja tapahtumakulku, jossa Olivialle on käymässä huonosti.
Kirjasarja alkoi Nousuvedellä (2014), jossa Olivia Rönningin tausta paljastui. Siinä vasta poliisiksi valmistuneen nuoren Olivian ja elämässään pitkille syrjäpoluille harhautuneen entisen poliisin Tom Stiltonin ennalta arvaamaton ystävyys alkoi. Remmiin kuuluvat myös jo eläköitynyt, molempien entinen päällikkö Mette, veitsitaituri Abbas ja kaikkien puolisot, seuralaiset sekä virkatoverit.
Laupias samarialainen, kuten koko kirjasarja Olivia Rönningistä, kuuluu siihen helppolukuisten dekkarien kategoriaan, joiden seurassa on luonnikasta rentoutua, vaikka eivät suurta muistijälkeä jätäkään. Börjlindit ovat käsikirjoittaneet yli 20 Beck-elokuvaa ja Laupias samarialainen on tässä sarjassa jo seitsemäs.
Teksti kulkee sujuvasti ja aiheissa on aina hieman ajankohtaisuutta, vähän ihmissuhteita, riittävästi käänteitä, mutta aina mahdollisuus lukijallekin jossakin kohtaa alkaa epäillä syyllistä.
Samalla rutinoituneesta jäljestä puuttuvat yllätyksellisyys ja kohokohdat.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Josen parhaat -kirja innostaa kokeilemaan libanonilaisia makuja
KIRJAT | Petra Stolt testasi mökkiolosuhteissa perushummusohjeen, kaftavartaat ja munakoisosalsan Joseph Youssefin uudesta reseptikirjasta.
Reppu selkään ja raiteille – arviossa Eeva Vekin esikoisromaani Ja sitä rataa
KIRJAT | Stand-up-koomikko hyppää esikoisromaanissaan junan kyytiin ja kohtaa värikkäitä kanssamatkustajia matkalla Oulusta Helsinkiin.
Nykypäivän uskosta hymistelemättä – arviossa Auli Viitalan ja Päivi Vähäkankaan Suurin niistä on vapaus
KIRJAT | Entinen prometheusleiriläinen, joka on juuri ottamassa vastaan kasteen, ja hänet kastava aloitteleva tuomiorovasti keskustelevat.
Sotareportteri löysi tiensä suomalaisten sydämiin – arviossa Maxim Fedorovin Suomi: Ylipitkä oppimäärä
KIRJAT | Kaikki Maxim Fedorovin teokset ovat tavallaan omakohtaisia, mutta Suomi: Ylipitkä oppimäärä on sitä eniten. Mikään erityisen avoin tai syvä elämäkerta se ei kuitenkaan ole.