Kuva: Otava
KIRJAT | Sivuseikka ei ole poliittinen pamfletti, vaan kaunokirjallisuutta, joka kertoo miehityksestä ja miehitetyistä.
”Israelin miehitys on osa jokapäiväistä elämää, johon ihmiset eivät enää jaksa juurikaan reagoida.”
ARVOSTELU

Adania Shibli: Sivuseikka
- Suomentanut Sampsa Peltonen.
- Otava, 2024.
- 104 sivua.
Adania Shiblin tosiasioihin perustuva romaani Sivuseikka (Otava, 2024) vie kivuliaan lähelle sinne, missä inhimillinen kärsimys ja epäinhimillinen maailmanpolitiikka jälleen kohtaavat. Kirjan nimetön päähenkilö, nuori beduiinityttö, raiskataan ja tapetaan Gazassa sijaitsevan Rafahin lähistöllä. Sinne päättyy myös romaanin toisen päähenkilön tie.
Romaanin alussa eletään 1940-luvun loppua. Israelin valtio on vasta perustettu ja arabivihollisia vastaan taistellaan nuoren valtion sivukulmilla, kuten Negevin autiomaassa ja Gazan kaistaleen reunoilla. Sotilailla on sekä määräys että tahto suojella uutta kotimaataan, maailman ainoaa juutalaisvaltiota.
Shibli ei kerro historiaa eikä kertaa sitä, miten kymmenet tuhannet beduiinit ja lähes miljoona palestiinalaista joutuivat pakenemaan tämän uuden valtion tieltä. Sen sijaan romaani kertoo yksityiskohtaisesti, välillä puuduttavan yksityiskohtaisesti, eräästä niin ikään nimettömästä israelilaisupseerista sekä hänen ja hänen miestensä toimista Israelin turvallisuuden nimissä. Heidän tielleen osui beduiinityttö ja se koitui hänen kohtalokseen.
Teoksen toisessa osassa ollaan nykyajan Ramallahissa, palestiinalaisten itsehallinnon keskuskaupungissa Länsirannalla. Israelin miehitys on osa jokapäiväistä elämää, johon ihmiset eivät enää jaksa juurikaan reagoida.
Nuori palestiinalaisnainen lukee lehdestä artikkelin aikoinaan Israelin sotilaiden uhriksi joutuneesta beduiinitytöstä. Juttu ei jätä naista rauhaan ja hän lähtee tutkimaan, mitä tapahtui hänen tuntemattomalle kanssasisarelleen vuosikymmeniä sitten ja juuri 25 vuotta ennen hänen omaa syntymäänsä. Länsirannan tieverkosto on mutkikas ja Israelin armeijan tiesulkujen katkoma, mitä romaani yksityiskohtaisesti kuvaa.
Vain runsaan sadan sivun mittainen teos päättyy Rafahin lähistölle ja se tuntuu tänä aikana erityisen karmivalta ja ajankohtaiselta; menneisyys on läsnä myös nykyisyydessä.
Sampsa Peltosen suomennos arabiankielisestä alkuteoksesta tukee sen vähäeleistä kerrontaa tarkasti ja täsmällisesti ja sitä on suuri ilo lukea.
* *
Sivuseikka ei ole poliittinen pamfletti, vaan kaunokirjallisuutta, joka kertoo miehityksestä ja miehitetyistä, epätasa-arvosta maa-alueella, joka pitäisi jakaa. Ilmestyttyään vuonna 2017 se oli ehdolla kansainvälisen Booker-kirjallisuuspalkinnon saajaksi.
Nykyään etupäässä Saksassa asuvan Adania Shiblin oli viime syksynä määrä saada tästä teoksestaan palkinto Frankfurtin kirjamessuilla, mutta tilaisuus peruttiin Hamasin terrori-iskun vuoksi. Peruminen aiheutti paljon protesteja, joille antoivat tukensa muun muassa nobelistit Annie Ernaux, Olga Tokarczuk ja Abdulrazak Gurnah.
Adania Shibli on myöhemmin tässä kuussa vieraana Helsinki Lit -tapahtumassa (25.5.2024). Häntä haastattelee Sampsa Peltonen otsikolla ”Palestiinalainen ääni kohtaa suomentajansa”.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
László Krasznahorkain tarinakokoelma kuvaa kauneuden tavoittelua – arviossa Seiobo tuolla alhaalla
KIRJAT | Mahdottomuus nähdä todella yhdistää unkarilaisen Nobel-kirjailijan kuvauksia naurettavuudessaan rimpuilevista ihmisistä.
Valkokaulusrikollisuus kukoistaa, kun sille annetaan mahdollisuus – arviossa Lilja Sigurdardóttirin Verkko
KIRJAT | Lilja Sigurdardóttir jatkaa kylmän talousrikollisuuden ja sen verkkoon joutuneen Sonjan kujanjuoksun seuraamista Islannin pankkikriisin ja tulivuorenpurkauksen jälkimainingeissa.
Rasputin heilui kuin Elon Musk ja johdatti hallitsijasuvun valtansa loppusuoralle – arviossa Rasputin ja Romanovien tuho
KIRJAT | Antony Beevorin teos risupartaisesta ja palavasilmäisestä siperialaismunkista saa lukijan hellittämään kahvoista ja tempautumaan tarinaan mukaan.
Tytön kesässä yksityinen muuttuu universaaliksi – arviossa Annie Ernaux’n Tytön tarina
KIRJAT | Jokainen on joskus ollut 17–18-vuotias. Annie Ernaux kuvaa pelkistetyllä tavallaan tytön kokemuksia samastuttavasti ja koskettavasti.




