Kuva: Otava
KIRJAT | Sivuseikka ei ole poliittinen pamfletti, vaan kaunokirjallisuutta, joka kertoo miehityksestä ja miehitetyistä.
”Israelin miehitys on osa jokapäiväistä elämää, johon ihmiset eivät enää jaksa juurikaan reagoida.”
ARVOSTELU
Adania Shibli: Sivuseikka
- Suomentanut Sampsa Peltonen.
- Otava, 2024.
- 104 sivua.
Adania Shiblin tosiasioihin perustuva romaani Sivuseikka (Otava, 2024) vie kivuliaan lähelle sinne, missä inhimillinen kärsimys ja epäinhimillinen maailmanpolitiikka jälleen kohtaavat. Kirjan nimetön päähenkilö, nuori beduiinityttö, raiskataan ja tapetaan Gazassa sijaitsevan Rafahin lähistöllä. Sinne päättyy myös romaanin toisen päähenkilön tie.
Romaanin alussa eletään 1940-luvun loppua. Israelin valtio on vasta perustettu ja arabivihollisia vastaan taistellaan nuoren valtion sivukulmilla, kuten Negevin autiomaassa ja Gazan kaistaleen reunoilla. Sotilailla on sekä määräys että tahto suojella uutta kotimaataan, maailman ainoaa juutalaisvaltiota.
Shibli ei kerro historiaa eikä kertaa sitä, miten kymmenet tuhannet beduiinit ja lähes miljoona palestiinalaista joutuivat pakenemaan tämän uuden valtion tieltä. Sen sijaan romaani kertoo yksityiskohtaisesti, välillä puuduttavan yksityiskohtaisesti, eräästä niin ikään nimettömästä israelilaisupseerista sekä hänen ja hänen miestensä toimista Israelin turvallisuuden nimissä. Heidän tielleen osui beduiinityttö ja se koitui hänen kohtalokseen.
Teoksen toisessa osassa ollaan nykyajan Ramallahissa, palestiinalaisten itsehallinnon keskuskaupungissa Länsirannalla. Israelin miehitys on osa jokapäiväistä elämää, johon ihmiset eivät enää jaksa juurikaan reagoida.
Nuori palestiinalaisnainen lukee lehdestä artikkelin aikoinaan Israelin sotilaiden uhriksi joutuneesta beduiinitytöstä. Juttu ei jätä naista rauhaan ja hän lähtee tutkimaan, mitä tapahtui hänen tuntemattomalle kanssasisarelleen vuosikymmeniä sitten ja juuri 25 vuotta ennen hänen omaa syntymäänsä. Länsirannan tieverkosto on mutkikas ja Israelin armeijan tiesulkujen katkoma, mitä romaani yksityiskohtaisesti kuvaa.
Vain runsaan sadan sivun mittainen teos päättyy Rafahin lähistölle ja se tuntuu tänä aikana erityisen karmivalta ja ajankohtaiselta; menneisyys on läsnä myös nykyisyydessä.
Sampsa Peltosen suomennos arabiankielisestä alkuteoksesta tukee sen vähäeleistä kerrontaa tarkasti ja täsmällisesti ja sitä on suuri ilo lukea.
* *
Sivuseikka ei ole poliittinen pamfletti, vaan kaunokirjallisuutta, joka kertoo miehityksestä ja miehitetyistä, epätasa-arvosta maa-alueella, joka pitäisi jakaa. Ilmestyttyään vuonna 2017 se oli ehdolla kansainvälisen Booker-kirjallisuuspalkinnon saajaksi.
Nykyään etupäässä Saksassa asuvan Adania Shiblin oli viime syksynä määrä saada tästä teoksestaan palkinto Frankfurtin kirjamessuilla, mutta tilaisuus peruttiin Hamasin terrori-iskun vuoksi. Peruminen aiheutti paljon protesteja, joille antoivat tukensa muun muassa nobelistit Annie Ernaux, Olga Tokarczuk ja Abdulrazak Gurnah.
Adania Shibli on myöhemmin tässä kuussa vieraana Helsinki Lit -tapahtumassa (25.5.2024). Häntä haastattelee Sampsa Peltonen otsikolla ”Palestiinalainen ääni kohtaa suomentajansa”.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kiintoisa näkymä sotien välisen ajan Helsinkiin ja sen värikkäisiin kulttuuripiireihin – arviossa Tanna Elon Taru Minervasta
KIRJAT | Tanna Elo rakentaa romaaninsa päähenkilöistä Valmasta ja Paavosta hienovireiset ja uskottavat kuvaukset, lämmöllä.
Liberaaliälykkö laittaa maantiedon myytit päreiksi, ja Suomikin saa osansa – arviossa Paul Richardsonin Maantieteen myytit
KIRJAT | Onko Trumpin seinällä mittasuhteet vääristävä Mercatorin maailmankartta? Siinä Grönlanti on Afrikan kokoinen eli yli kymmenen kertaa kokoaan suurempi.
Hyvänmielen lätkäromanssi nuorille ja miksei vanhemmillekin – arviossa Annukka Salaman Sulamispiste
KIRJAT | Ylöjärveläinen Oliver hiihtää kilpaa, mutta hänen todellinen intohimonsa on jääkiekko, jota poika harjoittelee salaa läheisen avolouhoksen jäällä.
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.