Yksityiskohta kirjan kannesta. Kuvat: Warelia
KIRJAT | Jouni Takalon kirja kertoo postimerkeistä sotapropagandan välineinä. Aiheena se on yllättävänkin ajankohtainen Ukrainan sodan takia.
”Postimerkit paljastavat julkaisijamaidensa historiasta ja yhteiskunnallisista oloista enemmän kuin tulee ajatelleeksi.”
ARVOSTELU
Jouni Takalo: Merkkien mahti
- Warelia, 2023.
- 237 sivua.
Joskus, ennen kuin olet lukenut riviäkään tietokirjasta, tunnet, että tässä se nyt on. Tietokirja, jota et voi päästää käsistäsi, vaan luet sitä malttamattomasti kuin hyvää dekkaria. FT Jouni Takalon kirja Merkkien historia – postimerkit sodankäynnin välineenä (Warelia, 2023) on juuri sellainen.
Aiheena se on yllättävänkin ajankohtainen Ukrainan sodan takia. Ukraina on muiden keinojen ohella ottanut käyttöön myös propagandapostimerkit puolustautuakseen Venäjää vastaan.
Esimerkiksi Maksym Palenkon suunnittelemassa postimerkissä Kremlin torneja raastetaan raastinraudalla, jonka reiät ovat F-16-hävittäjän muotoisia. Yhtenä esimerkkinä on myös Banksyn judograffitia esittävä postimerkki, jossa pieni poika heittää Putinia mestarillisesti tatamiin.
Sotaisasta aiheestaan huolimatta Jouni Takalon kirjassa ei ole kyse mistään sapeleidenkalistelusta. Se on vain valitettavasti niin kuin kirjoittaja itsekin toteaa, että ihmislaji sattuu olemaan kekseliäimmillään hyökätessään toisia vastaan ja se näkyy myös sodanaikaisissa postimerkeissä. Jälkipuheessaan Takalo toivoo, että tulevaisuudessa sankareina pidettäisiin mieluummin rauhan- kuin sodantekijöitä.
Jouni Takalo kiinnostui aiheesta ollessaan tutkimustyössä Jyväskylän yliopistossa. Hän tutki, voiko seteleissä käytetyn paperin rakenteesta tunnistaa väärennöksiä. Koska hän harrasti postimerkkeilyä, kiinnostus laajeni postimerkkiväärennöksiin ja siitä eteenpäin propagandapostimerkkeihin.
Propagandapostimerkeillä vahvistettiin milloin oman kansan moraalia ja milloin heikennettiin vastapuolen selkärankaa. Postimerkkejä käytettiin myös monenmoiseen vihollisen harhauttamiseen.
Takalo käsittelee kirjassa suurimmaksi osaksi Euroopan tapahtumia ja etenkin toista maailmansotaa. Hän jakaa postimerkkitietouden lisäksi perusteellista faktaa sotahistoriasta unohtamatta sotiin liittyvää inhimillistä puolta.
Takalo kertoo paljon pieniä yksityiskohtia, kuten vaikkapa sen, että sortokaudella suomalaiset käyttivät sitkeästi suomalaisia postimerkkejä sisäisessä postissa, vaikka ne olivat selvästi suositeltuja venäläisiä merkkejä kalliimpia. Tai että Tanskassa toisen maailmansodan aikana postimerkkejä käytettiin myös vaihtorahana tai että Latvian ensimmäiset postimerkit painettiin saksalaisten sotakarttojen taakse. Meksikon sisällissodassa vuonna 1915 merkkejä painettiin postin kirjanpitolomakkeiden takapuolelle ja rei’itys tehtiin ompelukoneella.
Lukijalle tulevat tutuiksi myös muun muassa Karjala-merkit, amerikkalaiset Hitler-postimerkkiväärennökset, CIA postimerkkien suunnittelijana ja neuvostovakoojat postimerkeissä vuonna 1990. Viimeksi mainitut merkit julkaistiin vähän ennen Neuvostoliiton hajoamista ja ainakin kahdella merkeissä olleista vakoojista oli aikoinaan yhteys Suomeen.
* *
Kirja on lukijaystävällisesti taitettu eli sitä on helppoa lukea pieni pala kerrallaan. Tietotulvaa rytmittää monipuolinen ja runsas kuvitus. Iso osa postimerkkikuvista on peräisin kirjoittajalta itseltään, mutta hienoa materiaalia on saatu myös muun muassa hollantilaiselta Jan Hejs -nimiseltä postisotien asiantuntijalta. Myös Markku Yli-Erkkilän suunnittelemat kirjankannet ovat oikein onnistuneet.
Jouni Takalon kirja osoittaa, että postimerkit eivät todellakaan ole tylsä aihe. Postimerkit paljastavat julkaisijamaidensa historiasta ja yhteiskunnallisista oloista enemmän kuin tulee ajatelleeksi.
Tässä alkaakin jo toivoa seuraavaa teemaa tutkittavaksi postimerkkien avulla. Voisiko se olla vaikkapa isänmaallisuuden käsite postimerkeissä, rauhantyö tai ihmisen luontosuhteeseen liittyvät postimerkit meillä ja muualla. Jään uteliaana odottamaan.
Heli Mustonen
* *
Kulttuurigaala lähestyy!
Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit kannustaa meitä kotisohvalta käsin Ylen suorassa lähetyksessä perjantaina 24.11.2023!
#kulttuurigaala #kulttuuri
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikko Hautalan analyysi maailmasta on omaa luokkaansa sillä hän tuntee historian ja nykyhetken – arviossa Sotaa ja rauhaa
KIRJAT | Niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Ukrainassakin palvelleen diplomaatin teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle maailmanpoliitiikkaa seuraavalle.
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.
