Kuva: Nysalor
KIRJAT | Kaislankuiske on ajankohtainen, informatiivinen, hellyttävä, hauska, oivaltava ja tunnetaitoja opettava lastenkirja.
”Värisävyt luovat tarinaan turvallisen ja rauhallisen ilmapiirin.”
ARVOSTELU

Taru Kumara-Moisio: Kaislankuiske
- Kuvittanut Rimma Erkko.
- Nysalor, 2026.
- 16 sivua.
Taru Kumara-Moision ja Rimma Erkon lastenkirja Kaislankuiske (Nysalor, 2026) on suunnattu ensisijaisesti 3–6-vuotiaille leikki-ikäisille luettavaksi ja katsottavaksi.
Tyyliltään teos leikittelee satusäkeillä. Se on kertomus uteliaisuudesta mutta myös halukkuudesta ylittää oman yhteisön rajat. Kaislankuiske leikittelee mielikuvituksella ja innolla tutkia maailmaa.
Taru-Kumara-Moisio on tamperelainen kirjailija, sanataiteilija, teatteriohjaaja ja luovan ilmaisun opettaja. Hän kirjoittaa niin aikuisille, nuorille kuin lapsille: romaaneja, näytelmäkäsikirjoituksia, novelleja, runoja. Rimma Erkko on kirjallisuustieteen väitöskirjatutkija, kuvittaja, kirjailija ja kääntäjä, sarjakuvapiirtäjä ja kuvittaja. Hän on kuvittanut teoksen ja laatinut hienon kansilehden.
Kuvitus ja teksti kumpuavat fiktiivisestä kuvitteellisesta maailmasta ja sen satuhahmoista. Silti jotain rinnakkaisuutta löytyy elävään elämään, kuten kerrostalot, koivut, kaislat.
Kirjan teksti sisältää lyhyitä, luovia, runomuotoisia säkeitä, jotka kertovat tarinan seikkailusta, johon Määri Muu rohkenee. Kirjassa on keksitty uusia hassuja sanoja, jotka ruokkivat mielikuvitusta. Onomatopoetiikka tuo tarinaan elävyyttä. Teksti ja tarina sisältävät paitsi jännitystä veden alla niin myös kaunista kuvailua retkeltä. Kieli on onnistuneesti luotu pienten lasten kehityksen vaiheisin.

Sudenkorentojen selkään kiipeäminen kysyy rohkeutta.
Tarina kertoo fiktiivisistä satuhahmoista, sippurakäppyräisistä, jotka hoitavat männynkävyissä kypsyviä siemeniä. Valmiit siemenet ne poksauttavat pois, niin että siemenet lentävät maailman ääriin. Päähenkilö Määri Muu haluaa seurata siementen matkaa ja nähdä mitä niille tapahtuu esitetystä kiellosta huolimatta ja joutuu sitä kautta seikkailuun vedenalaiseen maailmaan ja kaislojen kuiskeeseen. Lopulta kaikki päättyy hyvin ja häntä kiehtovat uudet seikkailut, joihin hän haluaa ottaa mukaan ystävänsä.
Päähenkilö ja muut hahmot on kuvitettu sangen mielikuvituksellisesti. Määri Muu on kuvattu ruskeaksi, kuusijalkaiseksi satuhahmoksi, jolla on erikoinen hännäntupsu. Värit ovat iloisia ja piirrostyyli ääriviivoiltaan selkeää, pienille lapsille kohdennettua, ilman monimutkaisia varjostuksia. Ääriviivat ovat suhteellisen selkeitä. Värisävyt luovat tarinaan turvallisen ja rauhallisen ilmapiirin.

Määri Muu joutuu seikkailussaan vedenalaiseen maailmaan.
Hahmosuunnittelu on onnistunutta. Vaikka hahmot eivät ole realistisia, niin tunteet ovat luettavissa selkeästi ilmeistä ja asennoista. Kuvat tukevat tekstiä, mutta tuovat tarinaan myös uutta tietoa, visuaalista kerrontaa. Kuvatilassa ei ole liikaa yksityiskohtia.
Kaislankuiske on ajankohtainen, informatiivinen, hellyttävä, hauska, oivaltava ja tunnetaitoja opettava. Juoni rakentuu päähenkilön kasvutarinan, varovasti katsoen erilaisuuden ja ihmissuhteiden ympärille, niin että se on tarinana kaunis ja onnellinen, vaikka Määri Muu rikkookin yhteisönsä rajat.
Mari Loponen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mieskirjailijalla on vaikea äitisuhde – arvioitavana Heikki Kännön Silmät
KIRJAT | Pariisiin sodanjälkeisiin älykköpiireihin sijoittuva Silmät yhdistelee todellisia henkilöitä fiktiivisiin mysteereihin ja kertoo pakkomielteisestä mieskirjailijasta.
Pelastuuko totuus faktoja tarkistamalla – arviossa Seppo Kangaspunnan Tulkitusti totta
KIRJAT | Jokaisen journalistin, opettajan ja aloille aikovan kannattaa lukea Seppo Kangaspunnan kirja luottamuksen jälkeisestä ajasta.
Mistä syntyi isoveljen Haava? arviossa Édouard Louis’n Luhistuminen
KIRJAT | Édouard Louis pohtii uudessa kirjassaan alkoholismiin kuolleen isoveljensä elämää ja huomaa, että on paljon, mitä hän ei tiedä.
Kirja MV-lehden vaiheista ja siitä miten se repi Suomen kahtia – arviossa Vehkaojan ja Creutzin Maan vaiva
KIRJAT | Mikael Vehkaoja ja Karin Creutz keskittyvät Ilja Janitskiniin ja MV-lehden käänteitä täynnä olevaan historiaan. Teoksen henkilöluettelo on laaja.




