Runoilija Riika Helle-Kotka ja Myrskyn aarre. Kuva: Capuchina Kustannus
KIRJAT | Myrskyn aarre on runollinen satu Myrskystä, joka etsii ystävää. Runoilija Riika Helle-Kotkan ja kuvittaja Leea Pienimäen teos kuvaa ystävyyttä luontevasti ja alleviivaamatomasti.
ARVOSTELU
Riika Helle-Kotka & Leea Pienimäki: Myrskyn aarre
- Capuchina Kustannus, 2021.
- 25 sivua.
Mistä löydän mä ystävän?
Runoilija Riika Helle-Kotkan ja kuvittaja Leea Pienimäen Myrskyn aarre (Capuchina, 2021) on kauniisti kuvitettu runollinen satu. Se on pieni suuri kirja Myrskystä, joka etsii ystävää. Myrsky ei tiedä ihan varmasti kuka tai mikä tuo ystävä voisi olla, ja mistä sellaisen voi löytää.
”Nimeni on Myrsky. Isoisäni sanoi ystävän olevan saari, joka on löydettävä, vaikkei sitä olisi merkitty karttaan. Päätin löytää tuon ystävän.
En kuitenkaan ole ihan varma, kuka tuo ystävä voi olla.”
Myrskyn aarteen teksti on alleviivaamatonta ja ruokkii lukijan omaa fantasiointia. Myös kirjan kuvitus jättää tilaa mielikuvitukselle. Se kuljettaa värikkäälle matkalle kilpikonnien, pyjamakalojen, merihevosten, delfiinien ja viiksekkäiden keisaritamariinien kanssa.
Ystävyyttä on kautta vuosikymmenten yritetty selittää ja rajata eri tavoin, mutta ystävyys karttaa määrittelyä. Sillä se voi olla mitä vain. Jotain uniikkia. Erilaista ja erityistä.
”Sukelsin kirkkaaseen veteen. Raidalliset pyjamakalat tanssivat ja merihevoset laukkasivat. Utelias delfiini poimi minut selkäänsä.”
Ihmisten välinen ystävyys on vapaaehtoista ja vastavuoroista. Se on luottamusta ja toisen hyväksymistä sellaisena kuin hän on. Ystävyys on ympärillämme. Joskus ystävä voi olla myös kirja, musiikki tai lemmikkieläin.
Ystävyys voi olla mikä tahansa, joka tuottaa iloa ja tekee hyvää. Siihen ei välttämättä tarvita edes sanoja. Myrskyn aarre kirjassa ystävä löytyy luonnosta.
”Olen löytänyt aarresaaren. Piirrän saaren kartalle. Ystäväni. Sinä olet se aarre, saari, jonka löysin”.
Maarit Saarelainen
maaritti@saunalahti.fi
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Emeritusprofessori paljastaa elämän tarkoitukset, ne ikävätkin – arviossa Timo Airaksisen Millaista oli
KIRJAT | Timo Airaksisen omaelämäkerta katsoo lukijaa suoraan silmiin ja kertoo yhtään häpeämättä ja kaunistelematta, millaista yliopistolla oli.
Ranskalainen bestseller-kirjailija osaa huiputtaa lukijaansa – arviossa Guillaume Musson Joku toinen
KIRJAT | Ranskalaisen Guillaume Musson uusimmassa romaanissa kertomus kulkee neljän ihmisen kautta.
Uuden rikossarjan alku – arviossa Harri Virtasen Valaistunut tappaja
KIRJAT | Valaistunut tappaja asettuu nykyaikaan; Suomi on jo Naton jäsen ja itänaapuri pelottaa, Henri Joen erityisala on kansainvälinen terrorismi.
Diktaattorit, totalitarismi, etupiirit, populismi, ääriliikkeet – 1930-luvun kylmäävät kaiut Jussi Pekkarisen kirjassa
KIRJAT | Jussi Pekkarinen jatkaa Kävin ja kuulin 2 -kirjassaan ulkoasiainhallinnon poliittisen raportoinnin kuvaamista ja analysointia terävällä ja elävällä otteella.