Runoilija Riika Helle-Kotka ja Myrskyn aarre. Kuva: Capuchina Kustannus
KIRJAT | Myrskyn aarre on runollinen satu Myrskystä, joka etsii ystävää. Runoilija Riika Helle-Kotkan ja kuvittaja Leea Pienimäen teos kuvaa ystävyyttä luontevasti ja alleviivaamatomasti.
ARVOSTELU
Riika Helle-Kotka & Leea Pienimäki: Myrskyn aarre
- Capuchina Kustannus, 2021.
- 25 sivua.
Mistä löydän mä ystävän?
Runoilija Riika Helle-Kotkan ja kuvittaja Leea Pienimäen Myrskyn aarre (Capuchina, 2021) on kauniisti kuvitettu runollinen satu. Se on pieni suuri kirja Myrskystä, joka etsii ystävää. Myrsky ei tiedä ihan varmasti kuka tai mikä tuo ystävä voisi olla, ja mistä sellaisen voi löytää.
”Nimeni on Myrsky. Isoisäni sanoi ystävän olevan saari, joka on löydettävä, vaikkei sitä olisi merkitty karttaan. Päätin löytää tuon ystävän.
En kuitenkaan ole ihan varma, kuka tuo ystävä voi olla.”
Myrskyn aarteen teksti on alleviivaamatonta ja ruokkii lukijan omaa fantasiointia. Myös kirjan kuvitus jättää tilaa mielikuvitukselle. Se kuljettaa värikkäälle matkalle kilpikonnien, pyjamakalojen, merihevosten, delfiinien ja viiksekkäiden keisaritamariinien kanssa.
Ystävyyttä on kautta vuosikymmenten yritetty selittää ja rajata eri tavoin, mutta ystävyys karttaa määrittelyä. Sillä se voi olla mitä vain. Jotain uniikkia. Erilaista ja erityistä.
”Sukelsin kirkkaaseen veteen. Raidalliset pyjamakalat tanssivat ja merihevoset laukkasivat. Utelias delfiini poimi minut selkäänsä.”
Ihmisten välinen ystävyys on vapaaehtoista ja vastavuoroista. Se on luottamusta ja toisen hyväksymistä sellaisena kuin hän on. Ystävyys on ympärillämme. Joskus ystävä voi olla myös kirja, musiikki tai lemmikkieläin.
Ystävyys voi olla mikä tahansa, joka tuottaa iloa ja tekee hyvää. Siihen ei välttämättä tarvita edes sanoja. Myrskyn aarre kirjassa ystävä löytyy luonnosta.
”Olen löytänyt aarresaaren. Piirrän saaren kartalle. Ystäväni. Sinä olet se aarre, saari, jonka löysin”.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ehkä ihminen ei olekaan luomakunnan valtias – arviossa Risto Isomäen Krakenin saari
KIRJAT | Luonto- ja ympäristöasioihin keskittyvä kirjailija Risto Isomäki kuvaa uusimmassa romaanissaan ihmisen selviytymistä yllättävissä tilanteissa syvällä meren pinnan alla.
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.