Runoilija Riika Helle-Kotka ja Myrskyn aarre. Kuva: Capuchina Kustannus
KIRJAT | Myrskyn aarre on runollinen satu Myrskystä, joka etsii ystävää. Runoilija Riika Helle-Kotkan ja kuvittaja Leea Pienimäen teos kuvaa ystävyyttä luontevasti ja alleviivaamatomasti.
ARVOSTELU
Riika Helle-Kotka & Leea Pienimäki: Myrskyn aarre
- Capuchina Kustannus, 2021.
- 25 sivua.
Mistä löydän mä ystävän?
Runoilija Riika Helle-Kotkan ja kuvittaja Leea Pienimäen Myrskyn aarre (Capuchina, 2021) on kauniisti kuvitettu runollinen satu. Se on pieni suuri kirja Myrskystä, joka etsii ystävää. Myrsky ei tiedä ihan varmasti kuka tai mikä tuo ystävä voisi olla, ja mistä sellaisen voi löytää.
”Nimeni on Myrsky. Isoisäni sanoi ystävän olevan saari, joka on löydettävä, vaikkei sitä olisi merkitty karttaan. Päätin löytää tuon ystävän.
En kuitenkaan ole ihan varma, kuka tuo ystävä voi olla.”
Myrskyn aarteen teksti on alleviivaamatonta ja ruokkii lukijan omaa fantasiointia. Myös kirjan kuvitus jättää tilaa mielikuvitukselle. Se kuljettaa värikkäälle matkalle kilpikonnien, pyjamakalojen, merihevosten, delfiinien ja viiksekkäiden keisaritamariinien kanssa.
Ystävyyttä on kautta vuosikymmenten yritetty selittää ja rajata eri tavoin, mutta ystävyys karttaa määrittelyä. Sillä se voi olla mitä vain. Jotain uniikkia. Erilaista ja erityistä.
”Sukelsin kirkkaaseen veteen. Raidalliset pyjamakalat tanssivat ja merihevoset laukkasivat. Utelias delfiini poimi minut selkäänsä.”
Ihmisten välinen ystävyys on vapaaehtoista ja vastavuoroista. Se on luottamusta ja toisen hyväksymistä sellaisena kuin hän on. Ystävyys on ympärillämme. Joskus ystävä voi olla myös kirja, musiikki tai lemmikkieläin.
Ystävyys voi olla mikä tahansa, joka tuottaa iloa ja tekee hyvää. Siihen ei välttämättä tarvita edes sanoja. Myrskyn aarre kirjassa ystävä löytyy luonnosta.
”Olen löytänyt aarresaaren. Piirrän saaren kartalle. Ystäväni. Sinä olet se aarre, saari, jonka löysin”.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.
Taku Hoon elämä oli isän käsissä, ja se meni pala palalta rikki – arviossa Kenelle kertoisin
KIRJAT | Pieni ja vaatimaton runokirja avaa lapsen kokemusmaailmaa perheessä, jossa kasvamisen keskiössä on mielenterveyspotilas, oma isä.
