Kuva: WSOY / Veikko Somerpuro
KIRJAT | Joonas Konstig taitaa ihmissuhteiden ja tunnelmien kuvaamisen hyvin hienovaraisesti ja uskottavasti.
”Rooma on hyvin aiheessaan pysyvä katsaus parisuhteiden dynamiikkaan.”
ARVOSTELU
Joonas Konstig: Rooma
- WSOY, 2025.
- 279 sivua.
Joonas Konstigin Rooma-romaanissa (WSOY, 2025) on selkeä juoni: kaksi keski-ikäistyvää pariskuntaa ensimmäistä kertaa vuosiin aikuisten lomalla ilman lapsia, matkakohteena ikuinen Rooma.
Odotuksissa on leppoisia päiviä auringossa, ostoksia, nähtävyyksiä ja hyvää ruokaa – ehkä myös jotenkin väljähtyneen parisuhteen virkoaminen.
Joonas Konstig taitaa ihmissuhteiden ja tunnelmien kuvaamisen hyvin hienovaraisesti ja uskottavasti. On helppo kuvitella Marius ja Saara sekä Matti ja Elli asettumassa huvilaansa ja miten jokaisen salaisuudet vähitellen paljastuvat. Rooma on hyvin aiheessaan pysyvä katsaus parisuhteiden dynamiikkaan.
Romaani tapahtuu Roomassa, mutta se on vain kulissi; kaupunki voisi olla mikä hyvänsä. Pääasia on romaanihenkilöiden herääminen elämän tosiasioihin ja siihen, mikä niissä on tärkeää.
Loppua kohti romaanin ote alkaa höllentyä. Ihmissuhdekiemurat muuttuvat suoremmiksi ja tarina saa sokerikuorrutuksen, jota se ei olisi kaivannut. Toisaalta kirjasta jää valoisa olo – eikä sitä pidä väheksyä.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.