Kuvat: Teos
KIRJAT | Tuomi-Nikula kirjoittaa siitä, miten diplomatian toimet ja saavutukset näyttäytyvät ulospäin, sekä siitä, mitä tapahtuu diplomatian kulissien takana.
”Ihmiset ne sielläkin toimivat.”
ARVOSTELU

Petri Tuomi-Nikula: Erilaista diplomatiaa
- Teos, 2024.
- 511 sivua.
Diplomaattien muistelmat ovat mielenkiintoinen muistelmakirjallisuuden laji. Suurlähettiläiden perustaitoihin kuuluu sujuva kirjallinen esitys, siis diplomatian arkikielellä raportointi. Tästä voi päätellä, että selkeät ja sujuvasanaiset muistelmat kertovat diplomaatista, joka urallaan on kunnostautunut hyvänä raporttien laatijana. En ole päässyt lukemaan Petri Tuomi-Nikulan raportteja, mutta hänen muistelmistaan paistaa läpi asiansa osaava ja taitava kirjoittaja.
Petri Tuomi-Nikula (s. 1951) aloitti uransa toimittajana, muun muassa MTV:n uutisissa, STT:ssä ja sanomalehti Pohjalaisessa kunnes ura ulkoministeriössä urkeni vuonna 1975, jolloin Tuomi-Nikula aloitti lehdistöattasean apulaisena Bonnin suurlähetystössä. Saksan kielen taito Tuomi-Nikulalla olikin vahva; nykypolville harvinaisempi taito, jonka merkitys Tuomi-Nikulan uran aikana korostuu monessa kohtaa muistelmia.
Lehdistö- ja kulttuurivirkamiehenä Tuomi-Nikula toimi sittemmin myös Wienissä ja Lontoossa. Hän toimi myös Suomen ensimmäisen EU-puheenjohtajuuden pääsihteerinä sekä ulkoministeriön lehdistöosaston päällikkönä. Suurlähettiläänä Tuomi-Nikula toimi Roomassa ja sittemmin Budapestissa. Uralle mahtui myös piipahdus yrityselämän palveluksessa.
Jussi Pekkarisen mainiossa ulkoasiainhallinnon historiikissa Kävin ja kuulin (Otava, 2024; lue arvio) kerrotaan diplomaatilta vaadittavista ominaisuuksista. Luvussa Täydellinen diplomaatti pitkän uran ulkoasiainhallinnossa tehneen suurlähettiläs Aarne Wuorimaa kertoo, että diplomaatilla pitää olla nopea käsityskyky, taitavuutta, oveluutta, laajat tiedot ja hyvät hoksottimet. Isot ja pienet asiat pitää pystyä erottamaan. On oltava miellyttävä, asiallinen ja tarpeen vaatiessa tiukka. Hyvä kielitaito, yleissivistys ja nuhteeton käytös ovat myös perusvaatimuksia.
On aivan ilmeistä, että Tuomi-Nikula olisi läpäissyt Wuorimaan testin kirkkaasti. Tuomi-Nikulan muistelmista paistaa läpi laaja yleissivistys, hyvät sosiaaliset taidot ja hyvä pelisilmä. Kirjan nimi Erilaista diplomatiaa (Teos, 2024) on omiaan viittamaan eurooppalaisen kulttuurin, historian tuntemuksen ja erityisesti musiikin merkitykseen yhteisenä kielenä Euroopassa. Tämä on ollut Tuomi-Nikulan selkeitä vahvuuksia, minkä hän peittelemättä tuokin tekstissä ilmi. Ja aiheellisesti sen tekeekin, niin monessa käänteessä se on toiminut, kuten esimerkiksi Italian presidentin Giorgio Napolitanon kohtaamisessa konsertissa ja virallisissa yhteyksissä.
Tässä yhteydessä ei ole mahdollista sukeltaa kirjassa toisiaan seuraavien vauhdikkaasti kuvattujen tapahtumien maailmaan sen syvemmin. Anekdootteja, kohtaamisia ja yllättäviä tilanteita riittää sivukaupalla. Mutta vaikka kertojan pohjalainen ”minoon oikiassa” pilkahtelee paikoin rivien välissä, kirjassa esiintyviä henkilöitä kohdellaan tyylikkäästi; ihaillen, arvostaen tai hienovaraisesti, ei ilkeästi tylyttäen, henkilöstä riippuen.
* *
Kirjan rakenne on mielenkiintoinen ja vaikuttava; yllättäviä ja hauskoja ovat jopa lukujen väliotsikot. Teos etenee sinänsä kronologisena kuvauksena Tuomi-Nikulan elämästä ja urasta, mutta lisäksi Tuomi-Nikula kirjoittaa lähes surrealistiseen tyyliin Venäjän Berliinissä toimivan suurlähettilään kuvitteellisia päiväkirjan lehtiä Berliinin Unter den Lindeniltä. Ne sijoittuvat kolmeen ajankohtaan: Venäjän hyökättyä Ukrainaan sekä sodan ensimmäiseen ja toiseen vuosipäivään.
Berliini ja Saksa näyttäytyvät Tuomi-Nikulan omana sekä henkisenä että fyysisenä tukikohtana, niin väkevästi hän sitoo oman aikamme eurooppalaisen murhenäytelmän maanosan ja erityisesti Saksan historiaan. Menneet virheet joudutaan maksamaan nyt; ja niitä riittää maksettavaksi tulevaisuudessakin.
Petri Tuomi-Nikulan muistelmateos perustuu selvästikin tarkkoihin muistiinpanoihin ja muistikuviin sekä laajaan kirjallisuusaineistoon, joka on loppusivuilla mainittukin. Tämä korostaa teoksen arvoa kiintoisana lähteenä lukijalle, joka on kiinnostunut Euroopan lähimenneisyydestä. Viestinnän ammattilaisena Tuomi-Nikula kirjoittaa taitavasti sekä siitä, miten diplomatian toimet ja saavutukset näyttäytyvät ulospäin että myös siitä, mitä tapahtuu diplomatian kulissien takana. Ihmiset ne sielläkin toimivat.
Jukka Ahtela
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Waltarin tunne-elämän kriisit heijastuivat klassikkokirjan hahmoihin – arviossa Panu Rajalan Sinuhen synty
KIRJAT | Sinuhen synty on peräti 45. Panu Rajalan teos. Mika Waltarin lisäksi Rajala on tutkinut monia muitakin kotimaisen kirjallisuuden mestareita, kuten Sillanpäätä, Leinoa, Kiantoa ja Meriluotoa.
Markku Henrikssonin Yhdysvallat on toista maata -teos on valitettavan ajankohtainen
KIRJAT | Harva on se hetki, jolloin Yhdysvallat ja sen nykyinen johto eivät ole uutisvyöryssä. Toisaalta tämä demokratia täytti hiljattain peräti 250 vuotta.
Tarina rivien välistä – arviossa Marjo Katriina Saarisen Poispyyhityt rivit
KIRJAT | Poispyyhityt rivit vie matkalle Riikaan etsimään isomummun tarinaa, mutta muuttuu kolmen taiteilijan ihmissuhdevyyhdiksi ja älykkääksi kirjallisuuspohdinnaksi.
Tunnetietoa lapsille ja aikuisille – arvioitavana Tanya Lloyd Kyin Tunteita ja tuntemuksia
KIRJAT | Tunteet koetaan kehossa monin tavoin, eivätkä ne synny pelkästään aivoissa. Tuore lasten tietokirja avaa ihmiskehon tunnereaktioita monelta kantilta.




