Kuvat: Docendo / Roberto Frankenberg
KIRJAT | Suuri maailma -sarjan kolmannessa osassa Pierre Lemaitre johdattaa lukijan keskelle vakoiluseikkailua, ja samaan aikaan Pelletierin perhe elää omia draamojaan Ranskassa.
”François’n kohtalo vakoiluoperaation osana on pakahduttavaa luettavaa, mikä osoittaa kirjailijan taidon pitää lukija hyppysissään.”
ARVOSTELU

Pierre Lemaitre: Säteilevä tulevaisuus
- Suomentanut Susanna Suomi-Giddings.
- Docendo, 2025.
- 592 sivua.
Ranskalainen kirjailija Pierre Lemaitre on uskomattoman taitava kietomaan yhteen fiktion ja todellisen maailman tapahtumat. Neliosaiseksi tarkoitetussa Suuri maailma -sarjassa on kuljettu toistaiseksi Pelletierin suvun mukana Ranskasta Libanoniin ja takaisin, käyty sotien pyörteissä myös Ranskan Kaukoidässä. Välillä on ratkottu ympäristö- ja sosiaaliongelmia Ranskassa.
Nyt sarjan kolmannessa osassa Säteilevä tulevaisuus (suom. Susanna Suomi-Giddings; Docendo, 2025) eletään 1950-luvun loppua, ja Lemaitre johdattaa lukijan keskelle vakoiluseikkailua Prahaan. Pelletierin perhe elää samalla Ranskassa omia draamojaan osana historian tapahtumia.
Tapahtumiin tuo nyt erikoisen käänteen ydinonnettomuus, tai oikeastaan kaksi, jotka molemmat ovat todellisia historiallisia tapahtumia. Toinen tapahtui Neuvostoliitossa ja toinen Britanniassa. Kummastakin yritettiin vaieta, koska ei haluttu herättää ihmisissä pelkoa ydinvoiman vaaroista. Lukija voi kuitenkin luottaa Lemaitren tietoihin onnettomuuksista, sillä hän on tyypilliseen tapaansa tutustunut tausta-aineistoon perusteellisesti. Ainoa myönnytys fiktiolle on pieni epätarkkuus vuosiluvuissa, jonka kirjailija auliisti myöntää.
Suuri maailma -sarjan kolmas osa on saanut nimen Säteilevä tulevaisuus. Vasta lukiessa ymmärtääkin nimen piilomerkityksen. Tulevaisuus voi siis säteillä aivan konkreettisesti.
* *
Pelletierin koko perhe asuu nyt Ranskassa, sillä Louis Pelletier on luopunut Beirutin saippuatehtaasta ja muuttanut vaimonsa Angèlen kanssa Pariisin ulkopuolelle ollakseen lähempänä lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Jeanin tytär Colette asuu yhä heidän kanssaan turvassa äitinsä Genevièven sadistisilta tempauksilta.
Lemaitren henkilöt voisi jaotella toisaalta rakastettaviin hyväntahtoisiin ja toisaalta säälittäviin reppanoihin. Jälkimmäisiin kuuluu lähinnä miehiä, eivät toki kaikki miehet. Vaikka naiset ovat useimmiten rakastettavia, Lemaitren luoma Geneviève kilpailee katalimman kirjallisen hahmon ykköstilasta kaikkien muiden kirjallisuuden pahisten kanssa.
Manipuloiva, sadistinen oman edun tavoittelija saa vehkeilyillään lukijankin melkein voimaan pahoin. Tulee sääli niitä, jotka joutuvat Genevièven temppujen kohteeksi. Onneksi Lemaitre armahtaa lukijaa lopuksi ja näyttää, ettei ilkeys ehkä sittenkään enää jatku.
* *
Myös François’n kohtalo vastentahtoisena vakoiluoperaation osana on pakahduttavaa luettavaa, mikä osoittaa kirjailijan taidon pitää lukija hyppysissään. Tätä taitoa on myös se, että lyhyet luvut kuljettavat kunkin keskeisen romaanihenkilön tarinaa lomittain. Välillä vuoron saa Pelletierien tytär Hélène, välillä François’n vaimo Nine sekä tietysti ainaista alemmuudentuntoaan poteva Jean. Lisänä sarjan edellisten osien hahmoihin ilmestyy myös salaisen tiedustelupalvelun Georges Chastenet, joka joutuu lopulta pohtimaan tekojensa seurauksia.
Tekemistensä seurauksia tuskailee myös Jean, mutta hänen kohtalonsa Lemaitre jättää vielä auki. Kenties hän palaa siihen sarjan neljännessä osassa, joka kustantajan tietojen mukaan on työn alla. Suuri maailma ei näköjään tullut valmiiksi, vaikka tässä kolmannessa osassakin on sivuja lähes 600. Ehkä Pelletierit ansaitsevat vielä yhden kirjan.
Marjatta Honkasalo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Jaakko Yli-Juonikkaan Vaurioituneiden aivojen painajaiset sisältää esseitä hämärän rajamailta
KIRJAT | Kirjailijan ensimmäinen esseekokoelma sisältää tunnistettavan äänen mutta pakenee määrittelyjä.
Kuolemaa ja kummitustarinoita – arviossa Marianna Karttusen Karjalaista kalmanväkeä
KIRJAT | Ovatko kalmanväen mätänevät ruumiit toimineet esikuvina kauhuelokuvien zombie-hahmoille?
Niina Holopaisen maaginen realismi pysyy kasassa ja lumoaa vaikka enemmänkin sitä olisi saanut olla – arviossa Graniittijalka
KIRJAT | Satavuotias rintamamiestalo kertoo selviytyjänaisten tarinaa. Graniittijalka tarjoilee yllätyksiä ja synkkyyttä, mutta myös toiveikkuutta.
Arttu Tuomisen tarinoissa selviytyminen näyttää olevan sattumaa – arviossa Kide-trilogian toinen osa Hydra
KIRJAT | Arttu Tuomisen teokset ovat kotimaiseksi jännityskirjallisuudeksi harvinaisen vauhdikkaita; hän ei kirjoita suomalaisista keskivertorikoksista.




