Kuvat: Tim Knox / Siltala
KIRJAT | Yhdysvaltalaisen nykykirjallisuuden novellimestari George Saunders tarjoilee lukijalle herkullisen annoksen surrealismia, dystopioita ja jälkidemokraattisen yhteiskunnan kipupisteitä.
”Saunders kommentoi ajankohtaisia kysymyksiä, yhteiskuntaa ja politiikkaa. Asioiden tila ei vaikuta hyvältä.”
ARVOSTELU

George Saunders: Vapautuksen päivä
- Suomentanut Markku Päkkilä.
- Siltala, 2023.
- 265 sivua
George Saunders tuli minulle tutuksi nimenomaan novellistina kokoelmastaan Sotapuiston perikato (Siltala, 2016), jota seurasi esikoisromaani, arvostettu Lincoln bardossa (Siltala, 2017).
Tuorein suomennos Vapautuksen päivä (suom. Markku Päkkilä; Siltala, 2023) on sekin novellikokoelma, alkuteos on ilmestynyt viime vuonna ja kokoaa samoihin kansiin The New Yorkerissa ilmestyneitä novelleja uusien tekstien kanssa. Saunders edustaa arvostettua yhdysvaltalaista nykykirjallisuutta: Vapautuksen päivä oli muun muassa Barack Obaman kirjasuosikkien listalla.
Kokoelmasta ison osan haukkaa sen pienoisromaanimittaa lähestyvä niminovelli. Sen kertojana on Jeremy, joka on työkseen kiinnitettynä seinään ja kytkettynä jonkinlaiseen sähköiseen jännitteeseen, jolla häntä voidaan ohjata. Hänen tehtävänään on esittää jonkinlaista puhetaidetta puheseinän käyttäjän ohjailemana. Ohjauspaneelista voi ohjata puhetta: antaa eri puhujille vuoroja, muuttaa sävyjä, valita aiheita ja niin edelleen. Tätä puhumista esitetään jonkinlaisena seurapiiriviihteenä vierailijoille ja on ilmeistä, että kyse on varakkaiden viihteestä.
Puhujat ovat erikoisessa asemassa. Heillä ei ole muistikuvia aikaisemmasta elämästä, Jeremykin sanoo kysyttäessä olevansa nelivuotias. Heillä ei ole vapautta tai oikeuksia; puhumista ilman lupaa seuraa rangaistus vajassa. Omistaja, herra Untermeyer, maksaa kuitenkin puhujistaan, mutta rahat menevät jonnekin muualle. Herra Untermeyerin poika suhtautuu puhujiin tympeästi ja inhoten, ja novelli saakin käänteensä, kun puhujille koittaa vapautuksen päivä. Mutta haluavatko nämä orjat vapautta?
Novelli on olemukseltaan kovin vino. Kertojan rajoittunut ymmärrys maailmasta näyttäytyy tarinassa, joka on täynnä merkityksellisiä, vierauttavia isoin kirjaimin kirjoitettuja käsitteitä. Novelliin tuo lisäulottuvuuksia herra Untermeyerin ja puhujien valmistelema iso esitys Custerin viimeisistä vaiheista ja Little Bighornin taistelusta; tämä Yhdysvaltojen historian merkittävä tapahtuma antaa novellille oman sävynsä.
* *
Pyyhityt mielet ja ihmisten hyväksikäyttö nousee esiin uudestaan Elliott Spencer -novellissa. Se kertoo joutoväestä, jonka muisti pyyhitään ja josta koulutetaan aivottomia zombieita, joita voidaa tarvittaessa kärrätä bussilasteittain osoittamaan mieltään, siis huutamaan törkeyksiä. Saunders ei novelleissaan välttele politiikan kommentointia.
Rakkauskirje-novelli on lähitulevaisuuteen sijoittuva isoisän kirje lapsenlapselleen, jossa isoisä selittelee, mikseivät he aikoinaan tehneet mitään, vaan päästivät fasistit valtaan.
”Koska tuhon airut oli sellainen tunari ja näytti (silloin) lähinnä hullunkuriselta roistolta, joka tuskin edes tiesi mitä tahtoi tuhota, ja koska elämä jatkui ja koska hän ylitti/he ylittivät päivittäin milloin minkäkin hyvän maun rajan, meille alkoi valjeta, että tyrmistyminen muuttui mahdottomaksi.”
Suomen hallituksen sirkusta katsellessa teksti tuntuu kovin ajankohtaiselta.
Paha henki -novellissa ollaan töissä kummallisessa teemapuistossa, jossa on viimeiseen asti vältettävä valitettavien valheiden lausumista ääneen.
Kokoelma ei kuitenkaan ole pelkästään outoja dystopiahahmotelmia. Työjuttu-novelli sijoittuu aivan tavalliselle työpaikalle, jossa henkilökunnan väliset suhteet menevät vinksalleen ja tilanne alkaa eskaloitua. Salaisuudet paljastuvat ja potkuja seuraa – mutta miten käy korkeasti koulutetun Genevieven ja miten vankilassakin olleen huonompiosaisen Brendan?
Suoran toiminnan mutsi -novellissa vanha mies tuuppaisee nuorta poikaa kaupungilla, joka sysää pojan äidin hautomaan kostoa pahantekijälle.
* *
George Saundersin novellit ovat kiehtovia, ravistelevia ja ihon alle meneviä. Saunders kommentoi ajankohtaisia kysymyksiä, yhteiskuntaa ja politiikkaa. Asioiden tila ei vaikuta hyvältä, eikä lukijan kannata hirveästi odottaa vapautusta ahdingostaan.
Teoksen sujuva suomennos on aikaisemmatkin Saundersin novellit suomentaneen Markku Päkkilän käsialaa. Näitä novelleja on ilo lukea.
Mikko Saari
@mikko_lukee
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Anton Montin Ultrat vie italialaisen jalkapallomaailman sairauksiin
KIRJAT | Jalkapallon pimeää ja intohimoista marginaalia kuvaava teos Italian stadioneilta ja niiden liepeiltä.
Cristina Gufén 99 kirjettä Kafkalle liikkuu ihmisenä olemisen ytimessä ja rajamailla, tietoisuuden ja tunteiden unenomaisessa maailmassa
KIRJAT | Lukijan kannattaa antautua rohkeasti vapaaseen pudotukseen ja solahtaa Gufén tekstin pyörteisiin. Helppoa se ei ole, mutta sitähän ei ajattelu yleensäkään ole.
László Krasznahorkain tarinakokoelma kuvaa kauneuden tavoittelua – arviossa Seiobo tuolla alhaalla
KIRJAT | Mahdottomuus nähdä todella yhdistää unkarilaisen Nobel-kirjailijan kuvauksia naurettavuudessaan rimpuilevista ihmisistä.
Valkokaulusrikollisuus kukoistaa, kun sille annetaan mahdollisuus – arviossa Lilja Sigurdardóttirin Verkko
KIRJAT | Lilja Sigurdardóttir jatkaa kylmän talousrikollisuuden ja sen verkkoon joutuneen Sonjan kujanjuoksun seuraamista Islannin pankkikriisin ja tulivuorenpurkauksen jälkimainingeissa.




