Heikkinen ja Malmivaara. Kuva: Antti Rintala
KIRJAT | Kirjanjulkkareissa jälleen toisensa tapaavat Toimittaja ja Laulaja jatkavat siitä mihin Pelkkää hyvää -romaanissa jäivät.
”Malmivaaran ja Heikkisen formaatti on niin hyvä ja antoisa, että voinemme odottaa lisää samalla tavalla kirjoitettuja tarinoita.”
ARVOSTELU

Laura Malmivaara & Antti Heikkinen: Pelkkää juhlaa
- Otava, 2026.
- 235 sivua.
Pelkkää juhlaa -romaanissa (Otava, 2026) nilsiäläiset jatkavat edellisen kirjan Pelkkää hyvää (2025; lue arvio) pohdintoja. Tällä kertaa juhlitaan Toimittajan kirjan julkistamista. Kysymykset ovat yhä elämälle tärkeitä ja koskevat rakkautta, ihmissuhteita ja parisuhteita.
Toimittaja on kutsuu Laulajan julkistamistilaisuuteen helsinkiläiseen Rytmi-baariin. Juhliin tulee myös nilsiäläisen kuppilan omistaja Aune ja taksinkuljettaja Aaro, ”pelkkä kaveri”.
Laura Malmivaaran ja Antti Heikkisen kirjoittama Pelkkää hyvää tutustutti porukan toisiinsa. Laulaja pysähtyi väärällä juna-asemalla, kun oli menossa keikalle Tahkolle. Taksinkuljettaja vei hänet Aunen baariin, jossa ehdittiin juhlia ja käsitellä elämälle tärkeät asiat, enimmäkseen hirtehisellä huumorilla.
Pelkkää juhlaa tuo juttuihin ja kysymyksiin samoja teemoja siitä kuka rakastaa ketä vai rakastaako ketään. Tunnustukset ovat ensin vaatimattomia ja myöhemmin rankkoja, joko aitoja tai sitten ei.
Kirjanjulkkareissa Toimittaja ja Laulaja keskustelevat edellisestä tapaamisestaan. Laulaja poistui Toimittajan sängystä eikä kumpikaan ole ollut sen koommin yhteydessä toiseen. Laulaja kertoo rakastuneensa. Toimittaja on kolmantena osapuolena naapurin vaimon Kaisan kanssa, joka tarvittaessa hoitaa Toimittajan tytärtä.
Keskustelut käydään baarissa joko kahden tai neljän kesken samalla, kun odotellaan muita vieraita. Toimittaja on ottanut oikeuden sotkeentua Laulajan yksityiselämään ja kutsunut paikalle Laulajalle tärkeän henkilön.
* *
Sanailua on Pelkkää juhlaa -kirjassa yhtä terävää kuin sen edeltäjässäkin. Ihmiset kertovat henkilökohtaisesta historiastaan ja yllättävät usein tarinoillaan. Parisuhteissa on lempeää vakautta, veemäisyyttä, mielipiteitä ja yllätyksiä. Toimittaja ja Laulaja jaksavat yhä kiistellä siitä mikä kuuluu kenellekin ja onko toisella oikeutta sanoa ja tai arvioida toisen olemista.
Kirja on kirjoitettu keskustelujen muotoon. Jokaisen luvun alussa on miehen nimi ja alla runollinen teksti, jossa kerrotaan edellisestä kohtaamisesta, jolloin Laulaja makasi Toimittajan sängyssä ennen kuin katosi salaa.
Pelkkää juhlaa on kirja, josta löytyy elämää kolhivia ja kestäviä tapoja kertoa tarinoita. On hyvää huumoria, lakonisia huomautuksia, paljastuksia, murteella viisastelua, uskoa, toivoa ja pettymyksiä.
Kirjaa voi suositella ehdottomasti huumorin ystäville sekä niille, jotka eivät vielä ole tutustuneet savolaisten ja helsinkiläisten välisiin eroihin, joita tässä on kylläkin yllättävän vähän.
Malmivaaran ja Heikkisen formaatti on niin hyvä ja antoisa, että voinemme odottaa lisää samalla tavalla kirjoitettuja tarinoita.
Maija Kääntä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikä Yhdysvaltoja oikeasti vaivaa – arviossa Marko Maunulan erinomainen analyysi Arvoitus nimeltä Amerikka
KIRJAT | Claytonin professori kumoaa yleistyksiä amerikkalaisuudesta mutta onnistuu samalla luomaan uusia yleistyksiä, jotka ovat suorastaan herkullisia.
Riitta kuuntelee kolttia ja havainnoi luonnon muutosta – arviossa Riitta Ahmasalon Kirjeitä kyynelvuonosta
KIRJAT | Riitta Ahmasalo kirjoittaa narratiivista tietokirjallisuutta kohtaamisestaan kolttakulttuurin ja pohjoisen hauraan luonnon kanssa.
Demokratian puolustajien manifesti – arviossa Matti Mörttisen ja Yannick Lahden Jäähyväiset demokratialle
KIRJAT | Maailmaa hallitsevat tänään erilaiset autokraatit. Heidän tavoitteensa on kaventaa demokratiaa ja länsimaista oikeusvaltiota. Siinä he ovat onnistuneet pelottavan hyvin.
Seniorit eivät ole pelkkä haitta ja menoerä – arviossa Minna Lindgrenin Seniorikapina
KIRJAT | Minna Lindgren tietää mistä kirjoittaa, tekee hyviä huomioita ja tarjoaa aidosti hauskoja vaihtoehtoja nykymenolle.




