Kuva: Mikko Rasila / WSOY
KIRJAT | Häväistyt on dekkari tästä päivästä ja nuorisoon kohdistuvasta uhasta netin maailmassa. Aiheesta on kirjoitettu paljon, tässä romaanissa henkilökuvat ovat koskettavia.
”Arttu Tuomisella on taito kuvata henkilöidensä tunteita ja tekemisiä niin, että niihin uskoo.”
ARVOSTELU
Arttu Tuominen: Häväistyt
- WSOY, 2022.
- 389 sivua.
Häväistyt (WSOY, 2022) on dekkari tästä päivästä ja nuorisoon kohdistuvasta uhasta netin maailmassa. Aiheesta on kirjoitettu jo paljon eikä Arttu Tuomisen teos tuo aihepiiriin mitään lisää. Ratkaisun saattaa aavistaa jo melko varhain, mutta romaania jatkaa silti mielellään, koska henkilökuvat ovat koskettavia.
Tuomisella on taito kuvata henkilöidensä tunteita ja tekemisiä niin, että niihin uskoo. Tämänkin kirjan parhainta antia ovat esimerkiksi rikostutkija Linda Toivosen humalapäissään tehdyt toilaukset, niitä seuraavat pelot ja ahdistukset sekä alkoholistin ajatukset siitä, että hänellä ei ole ongelmaa. Myös työtoverin Jari Paloviidan perhekuviot ovat todentuntuisia elämässä, jossa ulkoisesti kaikki on hyvin, mutta oikeasti ei mikään. Porilaisen rikosyksikön Deltan elämää kuvaavan sarjan Henrik Oksmanilla menee sentään ilahduttavan hyvin.
Vaikeinta luettavaa ovat puuduttavan yksityiskohtaiset selostukset erilaisten tappeluiden koreografioista, joita ilman lukija voisi hyvin olla.
Arttu Tuomisen romaanit sijoittuvat Poriin, missä hän itse toimii ympäristötarkastajana. Kirja kirjalta Tuomisen teksti on rauhoittunut ja terävöitynyt ja sitä on helppoa lukea. Tämä on Delta-sarjan neljäs teos.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Leikkaavien varjojen hämmennyksessä – arvioitavana Siri Kolun Varjoliitto
KIRJAT | Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandialla palkitun kirjailijan uusi romaani Varjoliitto on nuorille aikuisille suunnatun romantasiasarjan avaus.
Ehkä ihminen ei olekaan luomakunnan valtias – arviossa Risto Isomäen Krakenin saari
KIRJAT | Luonto- ja ympäristöasioihin keskittyvä kirjailija Risto Isomäki kuvaa uusimmassa romaanissaan ihmisen selviytymistä yllättävissä tilanteissa syvällä meren pinnan alla.
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.