Kuvat: Kieran Sheehan / WSOY
KIRJAT | Mysteerimestarit Olivia ja Isac jatkavat tutkimuksiaan, mutta Nukkeleikin loppu ei yllä kirjasarjan ensimmäisen osan tasolle.
”Kaikki nivotaan nopeasti yhteen, ja samalla paljastuu rikoksia joista lukijalla ei ole ollut edes tietoa.”
ARVOSTELU
Mari Luoma: Mysteerimestarit Olivia ja Icarus 2 – Nukkeleikin loppu
- WSOY, 2025.
- 216 sivua.
Mari Luoman Mysteerimestarit-nuortendekkarisarjan toisessa osassa etsiväkaksikko Olivia ja Isac saavat erikoisen toimeksiannon. Nukketaloksi kutsutussa, suuri-ikkunaisessa talossa on tapahtunut murha. Tai sitten ei, sillä kukaan ei ole kuollut. Tapauksen silminnäkijä on joka tapauksessa aivan varma siitä, että näki verityön.
Tässä ehkä onkin koko Nukkeleikin loppu -seikkailun (WSOY, 2025) pahin ongelma. Kun mitään varmaa, tutkittavaa murhatapausta ei ole, tarina ei lähde käyntiin. Kertomus kiertelee ja kaartelee, ja vasta luvussa 15 sivulla 74 alkaa tapahtua, kun katoileva hupputyyppi hiippailee Olivian oven takana.
Olivia ja Isac majoittuvat Nukketaloa vastapäätä olevaan hotelliin, mutta tutkimukset eivät ota edistyäkseen, vaikka kirjailija niin väittää. Ketään ei varsinaisesti edes kuulustella, mitä nyt vakoillaan paria tyyppiä hotellin aamiaisella.
Olivia ja Isac ovat mukavan eriparinen etsiväpari. Olivia on vasta 11-vuotias koululainen, kun taas Isac on aikuinen nuori mies, joka elättää itsensä etsivänä sosiaalisen median kanavilla. Isacin tuntevat kaikki, Olivian on vaikea saada ystäviä. Etsiväkaksikko hallitsee Agatha Christien ja Arthur Conan Doylen salapoliisiromaanit kuin omat taskunsa, kun taas toiset eivät ole niistä kuulleetkaan.
Hiippailu salaperäisessä Nukketalossa nostattaa hieman kirjan tunnelmaa, samoin kuin pahiksen kova hinku adoptoida orpo Olivia vaikka väkisin. Tilanne paljastaa alaikäisen lapsen elämän haurauden, kun kuka tahansa voisi rahaa ja valtaa käyttämällä ottaa toisen hallintaansa.
Kirjan lopussa kaikki nivotaan nopeasti yhteen, ja samalla paljastuu rikoksia, joista lukijalla ei ole ollut edes tietoa. Ihan hauska vitsi, mutta teokselle olisi tehnyt terää, jos tutkimuslinjoja olisi ollut useampi yhtä aikaa.
Petri Hänninen
Lue Mari Luoman Mysteerimestarit – Mintun makuinen murha -teoksen arvio täältä.
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Arkea, huumoria ja nautintoaineita – arviossa Suonna Konosen Kadonneen humppakuution salaisuus
KIRJAT | Pääkaupunkiseudulta takaisin Joensuuhun muuttanut Harry Harakka on entinen muusikko ja manageri, joka haluaa uuden ammatin.
Teemu Luukka dokumentoi historiaa lähes reaaliaikaisesti – arviossa Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu
KIRJAT | Laaja haastatteluaineisto ja huolellinen dokumentointi ovat kokeneen toimittajan vahvuudet sujuvasti kirjoitetussa selostuksessa poliittisesta lähihistoriastamme.
Maximilian Robespierren elämä ja perintö – radikaali johtaja Ranskan vallankumouksen keskellä
KIRJAT | Life and Legacy of Maximilian Robespierre -teoksen mukaan Robespierren näkemys vapaudesta vallankumouksen näkökulmasta oli huomattavasti vinoutunut.
Kapinamieli synnyttää tuoretta ajattelua yliopistosta – arviossa Akateeminen kapinakirja
KIRJAT | Suomalainen yliopistoyhteisö virittelee kapinaa. Vastapainon uutuuskokoelma kertoo, mistä tämä johtuu ja mihin se johtaa.