Hynynen & Terentjeva. Kuvat: Toni Härkönen / Nysalor
KIRJAT | Susanna Hynynen ja Dess Terentjeva ovat luoneet hienon slaavilaisfantasian, mutta sen kliimaksi kompastelee langanpätkiinsä.
”Poukkoileva tarinankerronta tukee painajaismaisen Elmin ahdistavan huuruista tunnelmaa. Toisaalta se tekee kirjasta hajanaisen.”
ARVOSTELU
Susanna Hynynen & Dess Terentjeva: Neonkaupunki 3 – Luutivoli
- Nysalor, 2024.
- 424 sivua.
Suomenvenäläinen kirjailija Dess Terentjeva voitti WSOY:n Taajuus Z -kirjoituskilpailun jo ensimmäisellä nuortenkirjallaan, vuonna 2021 julkaistulla säeromaanilla Ihana. Hänen ja Susanna Hynysen slaavilaisesta mytologiasta ammentavan Neonkaupunki-fantasiasarjan vuonna 2020 julkaistu aloitusosa palkittiin Suomen Tolkien-seura Konnun jakamalla Kuvastaja-kirjallisuuspalkinnolla, joka myönnetään vuosittain valintaraadin parhaaksi katsomalle suomalaiselle fantasiakirjalle.
Like Kustannus julkaisi painajaismaisesta Elmin rinnakkaistodellisuudesta kertovan sarjan kaksi ensimmäistä osaa. Kolmososa Luutivoli (2024) näkee valon ketteräksi itseään kutsuvan pienkustantamon Nysalorin alla.
Fantasiatrilogian ensimmäinen osa oli mainio mytologiasta ammentavine suojelijoineen, dystooppisine katujengeineen ja elävinä sykkivine rinnakkaismaailmoineen. Päätösosa Luutivoli ei ikävä kyllä oikein onnistu nappaamaan mukanaan. Elävä painajaismaailma Elm tekee elämäsyklissään kopioita sekä henkilöistä että itsestään ja pakottaa valomaailmasta kaappaamansa nuoret osallistumaan demonisten puolijumaliensa valtapeleihin. Demonitsaari Koštšei Kuolematon, noita Baba Jaga ja vesidemoni Devid usuttavat gorkyt, fantomsit, zombiemaiset Luupojat ja muut jengit toistensa kurkkuun ja tuntuvat luovan Elmille elinvoimaa sodalla, verellä ja kaaoksella.
Vaikka sarjan päähenkilö, ystäväänsä Tarkkista rinnakkaismaailmasta etsimään lähtenyt Vera Maksimovna, kasvaa loogisesti Elmin valitsemaksi sankariksi, on kaikkia henkilöitä ja heidän käänteitään Yökaupungin huuruisessa todellisuudessa paikoittain vaikea seurata niin, että ymmärtäisi miten kaikki liittyy yhteen.
Slavan johtaman selviytyjien joukon kamppailu hajoavassa maailmassa, puolikuoliaaksi kidutetun Tarkkiksen tuskallinen muuttuminen zombiemaiseksi Luupojaksi, Veran seikkailut maailmojen ulkopuolella kulkevilla Spiraaliteillä ja lukuisat muut hahmot omine tavoitteineen ja kamppailuineen jäävät paikoin toisistaan irrallisiksi.
Tämä on toki moniosaisten tarinakokonaisuuksien yleisempi ongelma, kun isoa kerää irrallisia langanpäitä aletaan päätellä ja nivoa yhteen. Sekavasti poukkoileva tarinankerronta toisaalta tukee painajaismaisen Elmin ahdistavan huuruista tunnelmaa. Toisaalta se tekee kirjasta hajanaisen. Pieni ytimekkyys tekisi Luutivolille hyvää.
Hynynen ja Terentjeva laittavat lukijan pohtimaan, selviääkö ilman järjestäytyneen yhteiskunnan tuomaa turvaa vain tottelemalla sokeasti vahvempaa, vai onko oman tahdon ja ystävyyden avulla mahdollista selviytyä. Selviävätkö uskolliset sankarit toisiinsa turvaamalla vai onko kaikki vain kierojen johtajien valtapelien tavoitteiden varassa? Onnistuuko Vera tuomaan Tarkkiksen takaisin elävänä omaan maailmaan? Miten muille kaapatuille käy? Jatkaako Elmin epätoivoinen jengimaailma eloaan?
Näihin kaikkiin saadaan kyllä vastauksia, mutta kuinka lopullisia?
Ilkka Valpasvuo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kiintoisa näkymä sotien välisen ajan Helsinkiin ja sen värikkäisiin kulttuuripiireihin – arviossa Tanna Elon Taru Minervasta
KIRJAT | Tanna Elo rakentaa romaaninsa päähenkilöistä Valmasta ja Paavosta hienovireiset ja uskottavat kuvaukset, lämmöllä.
Liberaaliälykkö laittaa maantiedon myytit päreiksi, ja Suomikin saa osansa – arviossa Paul Richardsonin Maantieteen myytit
KIRJAT | Onko Trumpin seinällä mittasuhteet vääristävä Mercatorin maailmankartta? Siinä Grönlanti on Afrikan kokoinen eli yli kymmenen kertaa kokoaan suurempi.
Hyvänmielen lätkäromanssi nuorille ja miksei vanhemmillekin – arviossa Annukka Salaman Sulamispiste
KIRJAT | Ylöjärveläinen Oliver hiihtää kilpaa, mutta hänen todellinen intohimonsa on jääkiekko, jota poika harjoittelee salaa läheisen avolouhoksen jäällä.
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.