Nämäkö ovat todella maailman 50 vaarallisinta yhtiötä? Tuskin!

10.02.2021

Väärässä seurassa. Ikean perusti natsi ja yritys osaa koukuttaa, mutta se ei vielä tee huonekalujätistä erityisen vaarallista. Kuva: Kari Pitkänen

KIRJAT | Juha-Pekka Raesteen ja Hannu Sokalan paksu, viihdyttävä ja ajatuksia herättävä tietokirja on kunnianhimoinen yritys laittaa yritysmaailman kelmit pahemmuusjärjestykseen. 50 vaarallisimman listalle mahtuu niin huteja kuin kunnon osumiakin. Ehdotan mukaan Italian mafiaa ja Pohjois-Koreaa.

ARVOSTELU

4 out of 5 stars

Juha-Pekka Raeste & Hannu Sokala: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä

  • Nemo, 2021.
  • 528 sivua.

Onpa hauska vaihteeksi lukea tietokirjaa, jonka kanssa tuntuu itse olevan vähän väliä konfliktissa.

Tuskin noin. Liioittelevat. Älkää nyt sentään! Ihanko totta, ja noilla perusteilla?

Sehän on itse asiassa hyvän kirjan merkki. Pistää ajattelemaan. Ja tämä pistää, todella. Ja sisältö käy kuin paremmastakin dekkarista!

Roistoja riittämiin

Kaksi kokenutta taloustoimittajaa (Juha-Pekka Raeste ja Hannu Sokala) on asettanut riman korkealle ja ottanut vastaan haasteen: tehdä luettelo ja kirja maailman vaarallisimmista yhtiöistä – siis firmoista, jotka tavalla tai toisella uhkaavat meidän kaikkien, muun luonnon tai koko maapallon terveyttä ja hyvinvointia tässä hetkessä ja tulevaisuudessa (ja vähän menneisyydessäkin).

Ymmärrän monet Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä -kirjan (Nemo, 2021) valinnoista. Mukana on todellisia pahiksia ja suoranaisia roistoja, jotka taitavasti osaavat käyttää hyväkseen talousjärjestelmän heikkouksia, kehnoa valvontaa tai moraalittomia lakimiehiä.

Esimerkiksi vain kaksi öljy-yhtiötä, Chevron ja Saudi Aramco, ovat vastuussa yhteensä 6,5 prosentista maailman kaikista teollisista hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2017 mennessä, kirja muistuttaa.

Totta kai ne kuuluvat listalle, Chevron sijalle 17 ja Saudi Aramco peräti pronssipallille, kamaluuslistan kolmanneksi.

Jälkimmäisen lisäsyntinä on vielä määritelmä, (kruununprinssi) ”Mohammed Bin Salmanin vallankäytön ydin”.

Kiinan tupakkahirviö kärähti

Montaa muutakin yritysjättiä voi kivittää hyvästä syystä. Coca-Cola on muoviroskan uranuurtaja. Lockheed Martin kehittää ja myy aseita ja kuolemaa. Suomeen muuten tarjotaan sen valmistamia F-35-hävittäjiä.

Ja kun kiinalaisella käryää suupielessä ja kehon solujen jakautuminen sen seurauksena häiriintyy, syy löytyy maailman suurimmasta tupakkayhtiöstä, kiinalaisesta Xhõngguó Yãncao Zonggõngsista (huh, mikä kirjoitushaaste!). Se valmistaa joka vuosi käsittämättömät 2 500 miljardia savuketta, kolme kertaa enemmän kuin Philip Morris, 320 kappaletta jokaiselle maapallon asukkaalle.

Vaikka kirjan sisältö on joskus raskas, teoksena se on mukavan helppolukuinen. Aiheessa on helppo hyppiä vapaasti oman kiinnostuksen mukaan.

Lue vaikka yksi luku yhdestä yhtiöstä joka päivä, niin saat rautaisannoksen punnittua tietoa kahden kokonaisen kuukauden ajan.

Kuvitus puuttuu kokonaan. Se olisi tehnyt tälle opukselle terää.

Norjan öljyrahasto listalla

Kirjoittajien mukaan maailman vaarallisin yritys on Google. Se tietää meistä liikaa, hallitsee ylivoimaisesti kaikkea tiedonhakua ja vieläpä tekee – monelle varmasti yllätyksenä – hyvin ilmeisesti yhteistyötä Kiinan armeijan kanssa.

Kun ihan oikeasti moniin yrityksiin liittyy paljon todella arveluttavia ja vääriä toimintamalleja, on pakko ihmetellä 50:n listalle nousseita Norjan öljyrahastoa, Ikeaa ja jopa lentoyhtiö Ryanairia.

Niiden ”pahuus” tuntuu olevan enemmän kirjoittajien mielessä, ja aika ohuesti se myös heidän teoksessaan perustellaan.

Norjan öljyrahaston varoilla voisi pyörittää Suomen valtiota sen kaikkine menoineen 17 vuoden ajan. Rahat on kuitenkin tarkoitettu Norjan hyvinvoinnin turvaamiseen.

Jotta pääomalle saadaan mahdollisimman hyvät tuotot, öljyrahasto sijoittaa varojaan osakkeisiin ympäri maailmaa.

Rahaston päämäärä on nimenomaan vastuullinen sijoittaminen. Raesten ja Sokalan silmissä sijoittamisella hankittu huikea arvonnousu kuitenkin näyttäytyy jo sinänsä epäilyttävänä toimintana.

Helpot selitykset eivät riitä

Oikeasti Ikea tuskin on erityisen paha siksi, että Ingvar Kamprad oli natsi tai että yritys on kietonut meistä jokaisen koukkuunsa.

Pari viikkoa sitten Ikean emoyhtiö Ingka Group esimerkiksi osti 4 400 hehtaarin metsäalueen Yhdysvaltain Georgiasta – vain suojellakseen sen ja estääkseen alueen hyötykäytön kokonaan. Metsissä elää 350 eläin- ja kasvilajia, joista osa on uhanalaisia.

Vuodesta 2014 lähtien Ingka on ostanut vastaavia maa-alueita yhteensä lähes 250 000 hehtaaria Yhdysvalloista, Baltian maista ja Romaniasta, CNN:n uutinen kertoo.

”Mutta mikä tekee Ryanairista vaarallisen”, kirja kysyy ja vastaa: ”Helpoin selitys on tietysti ilmailun vaikutus ilmaston lämpenemiseen.”

Helpoin selitys? Tällaisen kirjan ei pitäisi tarjota sellaisia ollenkaan, tai ollaan niin sanotusti ohuessa hapessa.

Samasta syystä voidaan tuomita mikä tahansa lentoyhtiö. Tai vaikkapa koko autoteollisuus ja vielä erityisesti halpisautojen valmistajat, kuten Dacia. Nekin kun yrittävät saada yhä useamman liikkumaan itsenäisesti, usein vielä fossiilienergialla.

Lisää hyviä huonoja ehdokkaita

Minulla on muutama ehdotus maailman todella vaarallisten yritysten listalle. Tiedonhankinta niistä voi toki olla paljon vaikeampaa kuin Raesten ja Sokalan nyt listaamista firmoista:

Adani-yhtiöt, Intia: Avaa Australiaan Carmichaelin hiilikaivosalueen, jonka laajuus on 447 neliökilometriä eli enemmän kuin Helsingin ja Vantaan kaupunkien pinta-ala yhteensä. (Yle 13.6.2019)

Brasilian liha- ja soijateollisuus: Viime vuosina tuhotuista Amazonin sademetsäalueista jopa 80 prosenttia on laidunmaana ja loput pitkälti karjalle kasvatettavan soijan viljelymaana. (WWF 2010)

Ndrangheta, Italian Calabrian alueen mafia: ”Huumekaupan tuottamat valtavat rahamäärät tekevät Ndranghetalle mahdolliseksi ostaa kaiken sen haluaman – liikeyritykset ja ravintolat – ja saastuttaa talouselämän ei vain Italiassa vaan myös monissa muissa maissa”. (France24 11.1.2021)

Pohjois-Korea: Kolmannen polven perheyhtiö, jonka kukoistavimmat bisnekset liittyvät ydin- ja muuhun asetuotantoon, hakkerointiin, salakuljetukseen, laittomaan öljy- ja asekauppaan sekä ylellisyystarvikkeiden tuontiin omistajaperheen ja heidän klikkinsä tarpeisiin. Firman oma henkilöstöpolitiikka perustuu sortoon, murhiin ja työntekijöiden nälkiinnyttämiseen.

Ja vielä: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä -kirjasta kannattaa lukea erityisellä huolella sen viimeinen, parikymmensivuinen luku Maailma Kiinan tiellä. Se kiteyttää huimalla tavalla kaiken sen, mitä maasta ja sen muodostamista uhista tiedämme ja aavistamme.

Kari Pitkänen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Pin It on Pinterest

Share This