Kuvat: Tammi
KIRJAT | Ari Thor -sarjan kolmas osa kutoo seittejään arkielämän varjoissa. Paine kasvaa ja repeäminen tapahtuu, mutta suuret kohahdukset ja äkkikäänteet jäävät kokematta.
”Jónassonin kyky rakentaa tunnelmaa ja avata mysteerien solmuja kantaa pikkuhiljaa.”
ARVOSTELU

Ragnar Jónasson: Repeämä
- Suomentanut Antti Saarilahti.
- Tammi, 2024.
- 308 sivua.
Ragnar Jónassonin poliisisankarin Ari Thorin palvelupaikka Siglufjörðurin kaupunki asetetaan karanteeniin tappavan kulkutaudin takia. Sairastumista vältellessään ja järjellistä puuhaa vailla Thor alkaa selvitellä 50 vuoden takaista kuolemantapausta, jossa kahden nuorenparin seikkailu asumattoman vuonon ainoina asukkaina päättyi traagiseen kuolemaan. Nyt esille on putkahtanut vanha valokuva, jossa seurueen kanssa poseeraa täysin tuntematon nuorukainen.
Reykjavikissa kaapataan vauva lastenvaunuista. Sellaista ei ole sattunut Islannissa miesmuistiin, jos koskaan. Ari Thorin toimittajaystävää Isrúnia työllistää samaan aikaan vallan huipulle asti nivoituva yliajo sekä omat terveysmurheet. Liittyvätkö tapaukset toisiinsa? Kuinka Thor pystyy toimimaan tappavan kulkutaudin hiljentämässä taajamassaan?
Islantilaisen kauniinkarun luonnon ja tummasyisen pimeyden keskellä karanteeni ja hankalat yhteydet luovat aivan omanlaistaan maisematapettia rikosten selvittelylle, jonka lomassa ihmiset kasvavat iloineen ja murheineen. Omien isovanhempiensa kodista inspiraation hakeminen poliisihahmonsa taloon tuo henkilökohtaista perspektiiviä dekkaritarinaan.
Jónassonin kyky rakentaa tunnelmaa ja avata mysteerien solmuja pikkuhiljaa kantaa myös Ari Thor -sarjan kolmatta osaa, joskin ihan edellisten osien terävyyteen Repeämä (suom. Antti Saarilahti; Tammi, 2024) ei yllä. Päähenkilöiden ajatukset tuntuvat olevan enemmän kiinni omien elämien käänteiden parissa, mysteerit selvitetään vähän siinä sivussa.
Tummimmillaan tarina on siinä vaiheessa, kun joku vaanii vauvansa kanssa elämään totuttelevaa nuorta perhettä. Paine kasvaa ja repeäminen tapahtuu, mutta suuret kohahdukset ja äkkikäänteet jäävät kokematta.
Ilkka Valpasvuo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.







