Kuvat: WSOY / Kieran Sheehan
KIRJAT | Mysteerimestarit Olivia ja Icarus on Mari Luoman uusi nuorten dekkarisarja, jossa eripurainen etsiväkaksikko selvittelee murhamysteeriä tyttökoulussa.
”Mysteerimestarit on kunnianosoitus vanhoille, englantilaisille rikoskirjailijoille, kuten Arthur Conan Doylelle ja Agatha Christielle.”
ARVOSTELU
Mari Luoma: Mysteerimestarit Olivia ja Icarus – Mintun makuinen murha
- WSOY, 2024.
- 302 sivua.
Olivia Corbin on 11-vuotias pikkuvanha sisäoppilaitoksen oppilas, jolla ei ole ystäviä. Dekkarien ahmiminen on tuonut hänelle liikanimen Murhatyttö.
Kun Olivian kaksi koulutoveria murhataan, kuuluisa mestarietsivä, parikymppinen Isac Icarus kutsutaan selvittämään tapauksia. Olivia näkee oitis, että Isac on pelkkä somekeikari, joka ei kykenisi selvittämään minkäänlaista todellista rikosta. Etsiväparin erinapaisuus antaa tarinaan mukavan lisämausteen.
Mari Luoma on yksi tämän hetken parhaita kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Esimerkiksi Romeo ja Hirviöt -sarjakuvat ovat varsin toimivia ja hauskoja lastensarjakuvia, joista nauttivat aikuisetkin.
Mari Luoman uusi Mysteerimestarit-sarja on sijoitettu muitta mutkitta suoraan Englantiin, eikä mihinkään vaihtoehtotodellisuuteen, jolla yritetään samaan aikaan kosiskella sekä kotimaista että ulkomaista lukijakuntaa.
Mysteerimestarit on kunnianosoitus vanhoille, englantilaisille rikoskirjailijoille, kuten Arthur Conan Doylelle ja Agatha Christielle. Sherlock Holmesin ja neiti Marplen kertomuksiin viitataan tavan takaa. Sisältönsä puolesta Mysteerimestarit sopii aivan yhtä hyvin niin lapsille kuin aikuisillekin.
Sana murha särähtää hieman korvaan kirjan nimessä, mutta miksei nuortenkirjoissa voisi käsitellä murhaa? Ehkä meistä aikuisista on tullut turhan suojelevia.
* *
Keskenään kinastelevat Olivia ja Isac saavat eteensä kinkkisen tapauksen. Epäiltyjen listalla on koko koulun opettajakunta, ja lukijalle annetaan todella vähän köyttä. Vihjeitä on, mutta ne ovat täysin hajanaisia, eivätkä tunnu liittyvän murhiin mitenkään. Lukijan on mahdotonta keksiä syyllistä ennen kuin se kerrotaan.
Tästä tulevat mieleen Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes-tarinat, joissa esitellään rikos, mutta Watson on umpikujassa vähäisten vihjeiden sekasotkussa. Holmes taas rehentelee selvittäneensä jo koko kuvion ja kertoo tarvitsevansa ainoastaan pienen varmistuksen ennen kuin voi paljastaa rötöstelijän kaikelle kansalle.
Mintun makuisen murhan (WSOY, 2024) ainoa häiritsevä piirre on, että useammin kuin kerran kuulustelu keskeytyy juuri kun kuulusteltava on kertomassa jotain todella oleellisen tärkeää. Lopetus on brittiläisen kuivakka ja sopii kirjan aihepiiriin, mutta silti olisin toivonut repäisevämpää toimintaa. Mutta hyvä näinkin.
Petri Hänninen
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Runoelma joesta, josta valaan laulu katosi – arviossa Niillas Holmbergin Naarattu
KIRJAT | Niillas Holmbergin Naarattu on täynnä lohen kaipausta ja tuskaa kelottuneesta joesta. Runoteos on yksi kymmenestä Runeberg-palkinnon saajaehdokkaasta.
Kaksiteräinen kynä – arviossa Abdulla Pashewin Synnynnäinen rakastaja
KIRJAT | Kielitieteilijä Abudlla Pashewin runous on ollut kurdeille merkittävä kansallinen tekijä. Toisena keskeisenä teemana on rakkaus ja naiset.
Mikä sai suomalaisen älymystön ja kulttuurivaikuttajat kuten Tito Collianderin ihastelemaan Hitlerin Saksaa?
KIRJAT | Carl-Johan Holmlund antaa eväitä ymmärtää Collianderin elämänvaiheita ja sosiaalis-yhteiskunnallisia taustatekijöitä, jotka hänen kirjailijanpolkuaan ohjasivat.
Sotapäällikkö, latinisti ja naistennaurattaja – arviossa Gaius Julius Caesar: Rooman diktaattorin monet kasvot
KIRJAT | Maria Jokelan ja Joonas Vanhalan toimittama teos pyrkii tarjoamaan kokonaiskuvan Rooman tasavallan ja keisariajan saumakohdassa eläneestä voimahahmosta.