Mato söi mieheltä hiukset, mutta tehokas loitsu tuhosi madon – Marjut Hjelt kirjoitti riemukkaan kirjan vanhoista kauneuskäsityksistä

Yksityiskohta kirjan kannesta, graafinen suunnittelu Satu Kontinen.

Ihminen on koristautunut tuhansien vuosien ajan. Varakkaat ovat verhonneet itsensä hienoilla vaatteilla ja koruilla. He ovat sivelleet ihonsa kalliilla ihovoiteilla, rajanneet silmänsä ja kaunistaneet hiuksensa.

Ulkonäöllä on korostettu asemaa yhteisössä tai osoitettu kuulumista johonkin ryhmään. Kauneusnikseillä on varmistettu naimaonnea ja omaa viehätysvoimaa vastakkaisen sukupuolen silmissä.

Kansanperinteen tutkija ja tietokirjailija Marjut Hjelt on kirjoittanut informatiivisen ja hauskan kirjan Yliluonnollisen kaunis, taikoja, yrttejä ja vanhaa viisautta (SKS, 2021) ihmisen tavoista hoitaa ulkonäköään. Hjelt luo katsauksen kauneudenhoidon monia tuhansia vuosia vanhaan historiaan ja kertoo, millaisia käsityksiä suomalaisessa talonpoikaisyhteiskunnassa oli kauneudesta.

* *

Hjelt kertoo lukuisista kauneusnikseistä ja uskomuksista. Mitä pitikään tehdä, että mielitietty huomaisi omat punoittavat posken, miten poistetaan kasvoilta ärsyttävä finni ja miten mies saa hiukset pysymään päässä?

Nykyisestä lääke- ja kosmetiikkaperspektiivistä katsoen kirjan lukeminen on usein hupaisaa. Uskomukset ovat hassuja ja niitä on tavattoman paljon.

Sata tai parisataa vuotta sitten taiat olivat kuitenkin totisinta totta. Elämä oli tasapainoilua hyvien ja pahojen voimien välillä. Halla saattoi viedä sadon ja ukkonen polttaa pienen pirtin päreiksi. Siksi pahoja voimia piti lepytellä ja pyrkiä elämään sopusoinnussa niiden kanssa.

Yliluonnollisen kaunis on ulkonäöltään hyvin viehättävä kirja. Satu Kontinen on tehnyt graafisen suunnittelun ja mukana on paljon somia piirustuksia kasveista ja yrteistä. Taitto on ilmava, mutta tekstin asiapitoisuus sitäkin tiiviimpi. Kokeilunhaluiselle lukijalla Hjelt tarjoaa ohjeita, miten kasveja ja yrttejä on ennen vanhaan käytetty kauneudenhoidossa. Kevennyksinä on myös sanalaskuja ja vanhan kansan viisauksia.

* *

Suomalaisen talonpoikaisyhteiskunnan naisihanne oli muodokas, pyöreäposkinen ja paksuhiuksinen. Ulkonäkö liitettiin hyvään terveyteen ja sitä vaalittiin luonnonantimilla. Myös henkinen puoli eli taiat ja loitsut kuuluivat asiaan.

Nuorilla naisilla piti olla raikas iho, jotta naimaonni suosisi. Tyttären kauneudesta huolehti jo äiti tekemällä taikoja lasta odottaessaan. Taikausko sääteli käyttäytymistä.

Nuori nainen kirkasti ihoaan koivunmahlalla. Iho kaunistui myös, jos sitä hieroi muurahaispesään työnnetyillä käsillä. Sauna oli keskeinen paikka kaunistautumiselle. Siellä peseydyttiin ja lausuttiin loitsuja. Laskiaisaattona piti pestä koko vartalo kirnupiimällä yhdeksän kertaa.

Finni poskessa oli kauhistus. Finnejä ei tunnistettu bakteerien aiheuttamiksi tulehtuneiksi talirauhasiksi. Niitä hoidettiin kermasta ja ahomansikoista valmistetulla voiteella. Hyvä finninkarkotustaika oli lyödä kirkossa kasvoja papin saarnan aikana. Sitten paukutettiin penkkiä. Pois lähtiessä ei saanut katsoa taakseen. Näin finnit jäivät kirkonpenkkiin.

Hiuksia arvostettiin, ja maatalousyhteiskunnassa oli selkeät käsitykset siitä, millaiset hiukset ja parrat sopivat itse kullekin. Naimaton nuori nainen sai juosta hiukset vapaasti hulmuten merkkinä vapaudesta. Rouvasihminen solmi hiuksensa tai peitti ne liinalla, jotteivät pahansuovat silmäykset vahingoittaneet häntä ja mahdollisesti vielä piilossa kasvavaa lasta.

Kaljuuntuminen oli miehelle suru. Vanha kansa uskoi, että kaljuuntumista aiheutti näkymätön mato, joka söi hiuksia. Hiusten kasvattamiselle oli monta taikaa. Lapsen tukka kasvoi parhaiten, josta lasta seisotti sateessa.

Jos hiukset leikkasi auringonlaskun jälkeen, ne kasvoivat hitaasti. Leikatut hiukset täytyi hävittää tarkasti, ettei piru saanut niistä tarveaineita tihutöihinsä.

Jos mies alkoi kaljuuntua, hän kävi hautaamassa hiuksiaan hautausmaan multaan ja luki samalla loitsuja. Tehokkaita tapoja olivat myös pään ajeleminen kaljuksi kuukauden alkupuolella ja päälaen voitelu hylkeen rasvalla, yökasteella tai sipulin mehulla.

Jakaus tehtiin keskelle päätä, koska jakaus sivulla kieli turhamaisuudesta. Miehen arvokkuutta lisäsivät pitkä parta ja komeat viikset.

* *

Kansanperinteen lukeminen on kiinnostava tapa tutustua historiaan ja vanhaan tapakulttuuriin. Perinnettä tutkimalla löytää perspektiivin, mistä on tultu nykyaikaan ja miten nopea muutos on ollut. Kosmeettisten aineiden tehdastuotanto käynnistyi Suomessa 1800-luvun puolella, mutta omatekoiset yrttivoiteet pysyivät käytössä 1900-luvulla. Niistä nykyinenkin luonnonkosmetiikka on ottanut oppia.

Talonpoikaisyhteiskunnassa sairauksia ja kauneutta hoidettiin loitsuilla ja niillä vaikutettiin luonnonvoimiin. Nyky-Suomessa 90 prosenttia ihmisistä käyttää tietotekniikkaa työssään. Muutos on ollut huima. Marjut Hjelt on tehnyt hienon työn kerätessään tiiviin katsauksen talonpoikaisen Suomen vanhaan viisauteen, yrtteihin ja taikoihin.

Sirpa Pääkkönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua