Kuvat: Crime Time / Docendo
KIRJAT | Marko Kilpi ei tuhlaa aikaa kertaukseen Undertaker-sarjan viidennessä osassa. Ellei edellisiä osia ole lukenut tai ne eivät ole jättäneet pysyviä muistijälkiä, ei Kuolemanpelosta ymmärrä mitään.
ARVOSTELU
Marko Kilpi: Undertaker – Kuolemanpelko
- Crime Time, 2021.
- 347 sivua.
- Äänikirjan lukija: Aku Laitinen
Dekkarisarjojen rasitteena on usein se kohta, jossa kirjailija haluaa kerrata tapahtumia ja henkilöitä niin, että uuden osan ilmestyttyä muistetaan, ketkä ovat päähenkilöitä, millainen on heidän historiansa, mitä on tapahtunut. Parhaassa tapauksessa uusi lukija voi hypätä kyytiin kesken sarjan ja ymmärtää aiempia osia lukemattakin, missä ollaan.
Toisinaan kertaukset katkaisevat kerrontaa ikävästi, mutta eivät esimerkiksi Leena Lehtolaisen Maria Kalliot tai Sofie Sarenbrantin Emma Sköldit kiinnostaisi niin paljon, elleivät kirjailijat osaisi kertoa myös takautuvista asioista koukuttavasti.
Marko Kilpi ei kertaukseen tuhlaa aikaa Undertaker-sarjan viidennessäkään osassa. Kuolemanpelko (Crime Time, 2021) jatkaa siitä, mihin edellinen osa jäi. Ellei edellisiä osia ole lukenut tai ne eivät ole jättäneet pysyviä muistijälkiä, ei tästä osasta ymmärrä mitään.
Finlandia-ehdokkaaksikin päässeen Kilven dekkareissa on varma ote, jonka voi saada ainoastaan, jos osaa aiheensa – kun osaa poliisityön, kuten Kilpi, ammatiltaan poliisi. Sellaisessa osaavassa otteessa lukijan saa helposti mukaansa ja uskomaan vähän villeimpiinikin kuvioihin, mutta mitä pidemmälle Undertaker-sarja etenee, sitä hurjemmaksi meno käy. Kilpi osaa rakentaa jännitystarinaa, kuvata henkilöitään ja heidän välisiä suhteitaan, mutta tapahtumat muuttuvat koko ajan suuremmiksi ja lopulta liian suuriksi.
Ymmärsin vielä järjestäytyneen rikollisuuden keskinäiset välienselvittelyt, vaikka niissäkin ammuttiin varsin mielikuvituksellisella asearsenaalilla, mutta ydinpommi Helsingissä ei enää ollut uskottavaa ainakaan tämän kirjasarjan roolihenkilöiden aikaansaannokseksi. Pommi räjähti edellisessä osassa, mutta uusimmassa osassa tuota räjähdystä edelleen selvitetään.
Undertaker-sarjan päähenkilö on sujuvapuheinen hurmuri ja järjestäytyneen rikollisuuden kylmä, julma ja laskelmoiva ammattilainen Jarmo Kivi, joka hoitelee hämärähommiaan hautaustoimistossa empaattisen naamionsa takaa. Hän osaa kohdata surevat ja on myös moitteeton perheenisä; monella lailla mies, josta ei vähällä keksisi mitään ikävää sanottavaa. Kiven pauloihin joko lankeaa tai pakotetaan yksi jos toinenkin tyyppi. Heistä tulee osa rikollista toimintaa, ja lukijan pitäisi muistaa koko tämä kaarti edellisistä osista.
Välillä tekstiä rasittavat turhan mahtipontiset filosofiset pohdiskelut hyvästä ja pahasta, rikoksista ja rangaistuksista, rikollisuuden synnystä ja siitä, miten yhteiskunta voitaisiin korjata kuntoon. Tämä puoli tulee epäilemättä tekstiin poliitikko Kilveltä, kokoomuksen kansanedustajalta.
Ilmeisesti vielä on mahdollisuus korjata asiat. Kuolemanpelon lopusta saa sellaisen käsityksen, että ei tämä vielä tässä ollut.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Tällainen elämä sattuu” – Jere Vartiaisen kokoelmassa ovat sosiaalisuuden konseptit sekaisin
KIRJAT | Joillakin Etäisyys, leikki -teoksen sivuilla on vain yksi säe, esimerkiksi se, jonka luin istuessani tamperelaisella terassilla seuranani vain lasi valkoviiniä ja tonnikalaleipä: ”mitä jos ei tarvitsisi aina olla ihan yksin?”
Veera Antsalon runoissa mekaniikkapojat palavat ja ruumiit käyvät yökerhossa – arviossa Nimettömästä
KIRJAT | Veera Antsalon runot voivat vaikuttaa pintapuolin helposti lähestyttäviltä, mutta tarkemmin luettuna ne nyrjäyttävät todellisuutta jatkuvasti uusiin muotteihin.
Piispoja ja vanhapiikoja – tutkijat hämmentävät varhaismodernin ajan henkilöhistoriaa
KIRJAT | Turkulaiset ja tamperelaiset historiantutkijat porautuvat varhaismodernin ajan henkilöhistoriaan ja kehittävät sen tutkimusmenetelmiä.
Eemeli Hakoköngäs kirjoitti kelpo tietokirjan Suomen työmarkkinahistorian eräästä avainvuosikymmenestä
KIRJAT | 1990-luvulle osui valtava määrä taloutta, työmarkkinoita ja koko yhteiskuntaa muuttaneita tapahtumia, joiden vaikutukset ulottuvat tähän päivään asti.