Kuvat: Roosa-Maria Kauppila / Like
KIRJAT | Marko Annalan Ylva sukeltaa norjalaisen äärimetallisynkistelyn nuoruusvuosiin ja mystiseen luontoon tumman värikylläisessä tarinassa.
”Suru ja luopuminen yhdistävät vanhaa maalaria ja nuorta tyttöä, mutta synkissä vesissä uiva, aloittelevan metallibändin luova johtaja haluaa oikeasti syleillä kuolemaa.”
ARVOSTELU
Marko Annala: Ylva
- Like, 2025.
- 314 sivua.
Metalliyhtye Mokoman keulakuvana tunnettu Marko Annala on kerännyt paljon kiitosta myös kirjailijanurallaan. Vuoden 2017 esikoisromaani Värityskirja voitti Tiiliskivi-palkinnon, syksyllä 2018 ilmestynyt Paasto palkittiin Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla.
Vuonna 2020 julkaistu Kuutio saa nyt seuraajakseen Annalan neljännen romaanin. Ylva (Like, 2025) sukeltaa 1980-lukuiseen Norjaan, jossa nuorisolla meni niin huonosti, että pahaa oloaan soittamalla purkavien parissa syntyy aivan uusia, äärimmäisen synkkiä metallimusiikin lajityyppejä.
Luonnolla ja sen luomalla tunnelmalla on kirjassa iso rooli ja Annala kuvaa norjalaista metsää värikkäästi.
”Kuuset ovat jykeviä ja suoria, ja paksuimmat, havuista vihertävät oksat alkavat vasta korkealta pääni yläpuolelta, kun taas pienimmät, alarungolta sojottavat terävät oksantyngät kurottuvat kohti vierustoveria tehden puiden välissä kulkemisen vaikeaksi. Oksat kuitenkin napsahtavat kosketuksestani herkästi poikki. Ne putoavat jalkojeni juureen sammaleeseen, joka on vallannut maapohjan kokonaan, syönyt sisäänsä kivenlohkareet, kalliot, kaatuneet puut ja kruunumaisesti sojottavat kannot, yrittänyt anastaa metsän valtiaalta kuuselta sen elintilan, vallannut paksut maan pinnalla kulkevat juuret ja nuollut rungon tyvestä, saaden lumotun vihreytensä ulottumaan paikka paikoin metrien korkeuteen. Jos jäisin aloilleni, niin sadassa vuodessa olisin itsekin sammaleen peitossa.”
Ylva-romaanin kokonaisuudessa tärkeä osansa on Petri Ala-Maunuksen ja Iita Annalan kappaleita alustavilla kuvituksilla sekä hienolla kansigrafiikalla. Karheapintainen näyttävä kansipaperi luo jo itsessään ensimmäisen vau-elämyksen; tunteen, että tässä on erityinen teos eikä vain kirja muiden joukossa.
* *
Annalan romaanissa 1980-lukuisen Norjan värikäs luontokuvaus ja ihmisten synkät tunnelmat kohtaavat toimivasti. Tarinan keskiössä on kolme päähenkilöä: Tyttö, jolla ei ole isää. Poika, jolla ei ole järkeä. Mies, jolla ei ole malttia.
Suru ja luopuminen yhdistävät vanhaa maalaria Konradia ja nuorta tyttöä Ylvaa, mutta synkissä vesissä uiva, aloittelevan metallibändin luova johtaja Mørk haluaa oikeasti syleillä kuolemaa.
Kuollutta isäänsä surevan Ylvan suhde Mørkiin, äärimmäiseen synkkään metallistiin, muuttaa tytön värit mustaksi ja katkoo siteitä isän kuolemasta masentuneeseen äitiin ja vanhoihin ystäviin. Keskiössä oleva Ylva on 14-vuotias ja Mørkin johtaman bändin pojat 16–17-vuotiaita. Ylvalle läheisimmäksi Mørkin jälkeen käyvä Asgaur varoittaa Ylvaa, että Mørkilla ei ole kaikki ihan kunnossa. Mutta Ylva ajattelee, että Mørkissa on hyvää ja että ”ehkä juuri minä löydän sen hänestä”.
Ylva hoitaa isänsä vanhalta ystävältä bändille ilmaista studioaikaa demon tekemiseen, mutta nauhoittaminen vain syventää kuilua Mørkin ja Asgaurin välillä, kun mielipide-erot musiikin tavoitteista roihahtavat riitelyyn. Niinpä Mørk päättää äänittää biisinsä uudestaan itse, vain Ylvan avustuksella.
Samaan aikaan kolmekymmentä vuotta tyhjillään ollut Marjavaaran maja, erakko Aukustin perintötila keskellä ei-mitään, on oiva paikka Konradin pyhittää vaimonsa Ingerin tuhkat, viimeistellä surutyö ja maalata joutsenlaulukseen suunnittelema taulu Viimeinen tahto.
Marjavaaran ympärillä olevassa erämaassa Konrad kohtaa yllättävän kesyksi osoittautuvan suden ja löytää luolan, jossa joku on mahdollisesti sitä hoitanut. Konrad vakuuttuu, että sudella on yhteys häneen ja Marjavaaran sukuun. Sudella onkin oma keskeinen roolinsa tarinassa.
Konradin taulu Usva on Mørkin lempitaulu ja hän haluaisi Konradin maalaavan bändilleen Bärsärkille ensilevyn kannen. Heidän kohdatessaan sukset menevät kuitenkin ristiin ja Konrad heittää Mørkin pihalle. Ylva seuraa poikaa metsään, jossa Mørkin pettymys konkretisoituu vereen.
Ilkka Valpasvuo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hyvänmielen lätkäromanssi nuorille ja miksei vanhemmillekin – arviossa Annukka Salaman Sulamispiste
KIRJAT | Ylöjärveläinen Oliver hiihtää kilpaa, mutta hänen todellinen intohimonsa on jääkiekko, jota poika harjoittelee salaa läheisen avolouhoksen jäällä.
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.
Esikoisromaani palaa koronakevääseen ja etätyösuositusten aikaan – arviossa Tuula Salovaaran Tuija-aidan vanki
KIRJAT | Romaanin pääjuonen herkullinen potentiaali hautautuu loputtomiin yksityiskohtiin, takaumiin ja sivujuoniin.
Työn ja ihmisyyden puristuksessa – Risto Havunen kirjoitti oppaan uupumuksen torjuntaan johtajille ja esihenkilöille
KIRJAT | Johtamispuhe korostaa myötätuntoa, osallisuutta ja valmentavaa otetta, mutta esihenkilön vastuu ja kuormitus eivät ole kadonneet minnekään.