Lucinda Riley on punonut Auroran salaisuudessa jännittävän tarinan yli sukupolvien

Kuva: Roni Rekomaa / Bazar

Lucinda Riley (1965–2021) palaa teoksessaan itselleen rakkaisiin maisemiin. Riley tunnetaan parhaiten huippusuositusta Seitsemän sisarta -romaanisarjastaan. Rakastetun tarinankertojan yksittäiset teokset ovat nekin saavuttaneet suuren suosion. Auroran salaisuus (Bazar, 2022) on niistä uusin suomennos.

Lucinda Riley on punonut Auroran salaisuudessa jännittävän tarinan yli sukupolvien. Kahden suvun tarinat kietoutuvat toisiinsa mystisesti. Lukijan pitää koukussa salaperäisyys, joka aukeaa vähitellen. Välillä on palattava sukupuuhun (s. 272), jonka Riley on viisaasti tehnyt tarinan sisälle.

Grania Ryan, kuvanveistäjä, on tarinan päähenkilö, joka palaa New Yorkista kotiseudulleen Irlantiin West Corkiin, jylhiin ja karuihin maisemiin. Hänellä on takanaan ahdistava vuosi; unelma äidiksi tulemisesta on päättynyt surullisesti keskenmenoon. Raskauden piti olla matka onnelliseen tulevaisuuteen ja parisuhde Mattin kanssa sinetöitäisiin viimein avioitumisella. Kohtalo päätti toisin ja Grania lähtee toipumaan vanhempiensa luokse.

Kirja alkaa tästä taustasta, joka on alku hieman monimutkaiselle tarinalle. Lukija pääsee heti alkumetreillä kiinni Granian elämään, lopusta alkuun päin.

Yksi talvinen päivä muuttaa Granian elämän suunnan. Hän kohtaa talvisena päivänä West Corkin rantakalliolla pikkutytön vähissä vaatteissa. Lapsi seisoo jyrkänteellä vaarallisen lähellä reunaa. Grania koettaa houkutella ja puhutella lasta, mutta tyttö on kuin unessa eikä reagoi. Lopulta tyttö, Aurora, säpsähtää hereille ja juoksee pois.

Kohtaaminen jää vaivaamaan Graniaa ja palatessaan kävelyretkeltään kotiin hän kertoo tytöstä äidilleen Kathleen Ryanille. Kathleen kertoo salaperäisen tytön, Auroran Lislen, asuvan leski-isänsä kanssa läheisessä Dunlowe Housessa. Samalla hän neuvoo Graniaa välttelemään perhettä.

Huolimatta äitinsä varoituksista Grania ei saa tyttöä mielestään. Aurora on yksinäinen, edesmennyttä äitiään kaipaava tyttö, joka vetää Graniaa puoleensa. Grania tekee kävelyretkiä kalliolle tavatakseen tytön uudestaan. Vähitellen he ystävystyvät. Kun Auroran leski-isä Alexander Devonshire saa tietää Granian olevan kuvanveistäjä, hän pyytää tätä veistämään muotokuvan tyttärestään. Kathleen vastustaa jyrkästi tytärtään ottamasta tehtävää vastaan.

Grania ei saa irti äidistään tietoa, miksi tämä suhtautuu niin vihamielisesti Lislen perheeseen. Äidin mielipiteestä huolimatta Grania aloittaa työn.

Granian tehdessä muotokuvaa Alexander huomaa, miten hyvin Grania ja Aurora tulevat toimeen ja ehdottaa Granialle lapsenhoitajan ja kotiopettajan tointa siksi ajaksi, kun on itse ulkomailla työnsä vuoksi. Grania epäröi, mutta suostuu lopulta; perhe vetää häntä maagisesti puoleensa.

* *

Ryanien ja Lislejen sukujen historiat punoutuvat kirjassa erottamattomasti ja kipeästikin yhteen vuosisadan ajan. Aurora on kuin pandoran lipas, joka avaa salaisuuden verhon.

Auroran salaisuus vie lukijan Lucinda Rileyn rakkaisiin maisemiin. Kirjassa välillä kursivoidut osuudet antavat mielikuvan, että tarina kertoo kirjailijan omasta suvusta. Saattaa olla näin.

Toisaalta kursivoidut osiot taustoittavat Auroran tarinaa, mutta osittain koin ne häiritseväksi. Tarina on itsessään niin kiehtova, että nuo ikään kuin selventävät osiot rikkovat oman mielikuvituksen laukkaa.

Kaiken kaikkiaan Lucinda Riley on kirjoittanut hienon romaanin sukusalaisuuksista aina Edwardin ajan Lontoosta nykypäivän Irlantiin ja Manhattanille. Auroran salaisuus on tarina, joka pitää otteessaan.

Irmeli Heliö

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua