Kuva: Roni Rekomaa / Bazar
KIRJAT Auroran salaisuus on uusin suomennettu romaani viime vuonna kuolleelta brittikirjailijalta, joka tunnetaan parhaiten Seitsemän sisarta -romaanisarjasta.
”Aurora on kuin pandoran lipas, joka avaa salaisuuden verhon.”
ARVOSTELU
Lucinda Riley: Auroran salaisuus
- Suomentanut Hilkka Pekkanen.
- Bazar, 2022.
- 551 sivua.
Lucinda Riley (1965–2021) palaa teoksessaan itselleen rakkaisiin maisemiin. Riley tunnetaan parhaiten huippusuositusta Seitsemän sisarta -romaanisarjastaan. Rakastetun tarinankertojan yksittäiset teokset ovat nekin saavuttaneet suuren suosion. Auroran salaisuus (Bazar, 2022) on niistä uusin suomennos.
Lucinda Riley on punonut Auroran salaisuudessa jännittävän tarinan yli sukupolvien. Kahden suvun tarinat kietoutuvat toisiinsa mystisesti. Lukijan pitää koukussa salaperäisyys, joka aukeaa vähitellen. Välillä on palattava sukupuuhun (s. 272), jonka Riley on viisaasti tehnyt tarinan sisälle.
Grania Ryan, kuvanveistäjä, on tarinan päähenkilö, joka palaa New Yorkista kotiseudulleen Irlantiin West Corkiin, jylhiin ja karuihin maisemiin. Hänellä on takanaan ahdistava vuosi; unelma äidiksi tulemisesta on päättynyt surullisesti keskenmenoon. Raskauden piti olla matka onnelliseen tulevaisuuteen ja parisuhde Mattin kanssa sinetöitäisiin viimein avioitumisella. Kohtalo päätti toisin ja Grania lähtee toipumaan vanhempiensa luokse.
Kirja alkaa tästä taustasta, joka on alku hieman monimutkaiselle tarinalle. Lukija pääsee heti alkumetreillä kiinni Granian elämään, lopusta alkuun päin.
Yksi talvinen päivä muuttaa Granian elämän suunnan. Hän kohtaa talvisena päivänä West Corkin rantakalliolla pikkutytön vähissä vaatteissa. Lapsi seisoo jyrkänteellä vaarallisen lähellä reunaa. Grania koettaa houkutella ja puhutella lasta, mutta tyttö on kuin unessa eikä reagoi. Lopulta tyttö, Aurora, säpsähtää hereille ja juoksee pois.
Kohtaaminen jää vaivaamaan Graniaa ja palatessaan kävelyretkeltään kotiin hän kertoo tytöstä äidilleen Kathleen Ryanille. Kathleen kertoo salaperäisen tytön, Auroran Lislen, asuvan leski-isänsä kanssa läheisessä Dunlowe Housessa. Samalla hän neuvoo Graniaa välttelemään perhettä.
Huolimatta äitinsä varoituksista Grania ei saa tyttöä mielestään. Aurora on yksinäinen, edesmennyttä äitiään kaipaava tyttö, joka vetää Graniaa puoleensa. Grania tekee kävelyretkiä kalliolle tavatakseen tytön uudestaan. Vähitellen he ystävystyvät. Kun Auroran leski-isä Alexander Devonshire saa tietää Granian olevan kuvanveistäjä, hän pyytää tätä veistämään muotokuvan tyttärestään. Kathleen vastustaa jyrkästi tytärtään ottamasta tehtävää vastaan.
Grania ei saa irti äidistään tietoa, miksi tämä suhtautuu niin vihamielisesti Lislen perheeseen. Äidin mielipiteestä huolimatta Grania aloittaa työn.
Granian tehdessä muotokuvaa Alexander huomaa, miten hyvin Grania ja Aurora tulevat toimeen ja ehdottaa Granialle lapsenhoitajan ja kotiopettajan tointa siksi ajaksi, kun on itse ulkomailla työnsä vuoksi. Grania epäröi, mutta suostuu lopulta; perhe vetää häntä maagisesti puoleensa.
* *
Ryanien ja Lislejen sukujen historiat punoutuvat kirjassa erottamattomasti ja kipeästikin yhteen vuosisadan ajan. Aurora on kuin pandoran lipas, joka avaa salaisuuden verhon.
Auroran salaisuus vie lukijan Lucinda Rileyn rakkaisiin maisemiin. Kirjassa välillä kursivoidut osuudet antavat mielikuvan, että tarina kertoo kirjailijan omasta suvusta. Saattaa olla näin.
Toisaalta kursivoidut osiot taustoittavat Auroran tarinaa, mutta osittain koin ne häiritseväksi. Tarina on itsessään niin kiehtova, että nuo ikään kuin selventävät osiot rikkovat oman mielikuvituksen laukkaa.
Kaiken kaikkiaan Lucinda Riley on kirjoittanut hienon romaanin sukusalaisuuksista aina Edwardin ajan Lontoosta nykypäivän Irlantiin ja Manhattanille. Auroran salaisuus on tarina, joka pitää otteessaan.
Irmeli Heliö
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kiintoisa näkymä sotien välisen ajan Helsinkiin ja sen värikkäisiin kulttuuripiireihin – arviossa Tanna Elon Taru Minervasta
KIRJAT | Tanna Elo rakentaa romaaninsa päähenkilöistä Valmasta ja Paavosta hienovireiset ja uskottavat kuvaukset, lämmöllä.
Liberaaliälykkö laittaa maantiedon myytit päreiksi, ja Suomikin saa osansa – arviossa Paul Richardsonin Maantieteen myytit
KIRJAT | Onko Trumpin seinällä mittasuhteet vääristävä Mercatorin maailmankartta? Siinä Grönlanti on Afrikan kokoinen eli yli kymmenen kertaa kokoaan suurempi.
Hyvänmielen lätkäromanssi nuorille ja miksei vanhemmillekin – arviossa Annukka Salaman Sulamispiste
KIRJAT | Ylöjärveläinen Oliver hiihtää kilpaa, mutta hänen todellinen intohimonsa on jääkiekko, jota poika harjoittelee salaa läheisen avolouhoksen jäällä.
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.