Kuvat: Riina Saitola / Tammi
KIRJAT | Valinta kertoo hienostoperheen tyttärestä, joka haluaa osallistua maanpuolustukseen ja liittyy lottiin. Romaani kertoo myös vaikeasta äiti-tytär-suhteesta, perhesalaisuuksista ja nuoren itsenäistymisestä.
”Aiheissa olisi moneksi, mutta siltikin kirja muistuttaa seikkailevaa tyttöromaania.”
ARVOSTELU
Silja-Elisa Laitonen: Valinta
- Tammi, 2022.
- 479 sivua.
- Äänikirjan lukija: Katja Aakkula.
Raakel Suviranta asuu Helsingin varakkaimmalla alueella, hän on ujo ja epäsosiaalinen ja ihailee tätiään Elisabethia, joka työskentelee lottatoimistossa. Tätinsä rohkaisemana Raakel pukeutuu lottapukuun ja lähtee komennukselle äitinsä raivokkaasta vastustuksesta huolimatta.
Raakel on elänyt pumpulissa ja pitää rintamaa seikkailuna ja halajaa sinne tavalla, johon kykenee vain sodasta mitään tietämätön hupakko. Romaanin edetessä selviää, että hän selviytyy hyvin myös rankoissa olosuhteissa. Mitä pidemmälle sota etenee, sitä raadollisemmaksi elämä ja työ rintamalla käyvät.
Kirjailija on ilmiselvästi tutkinut lottien historiaa paljon ja huolellisesti. Raakelin arjen kautta lukijakin pääsee osalliseksi tästä, mikä on hienoa. Sen sijaan kaikkien olemattomienkin tapahtumien ja yksityiskohtien pikkutarkka kuvaaminen muuttaa Valinnan (Tammi, 2022) lukemisen pian raskaaksi.
On vaikea uskoa, etteikö älykäs Raakel olisi miettinyt myös sodan oikeutusta siinä kohtaa, kun mentiin Suomen vanhan rajan yli ja alettiin rakentaa Suur-Suomea. Tällaisia pohdintoja kirjassa ei kuitenkaan juurikaan ole. Sota näyttäytyy rytinänä ja paukkeena, haavoittuneina ja kuolleina, mutta kaikki jää jollakin tavalla ulkokohtaiseksi eikä tunnu kovasti koskettavan Raakelia – eikä sen vuoksi lukijaakaan. Kaikesta pahasta huolimatta Raakel on edelleen kuin seikkailumatkalla.
Raakelin harvojen kotilomien aikana käy ilmi, että suvulla on paljon salaisuuksia. Lukijalle näistä vain vihjataan ja se on sääli, koska myös Raakelin hahmo jää jollakin lailla ohueksi ja irtonaiseksi; hän on olemassa ja aktiivisena vain lottana milloin viestitystehtävissä, muonittajana, pyykkääjänä tai ruumiin pesijänä.
Kustantajan mukaan Silja-Elisa Laitosen Valinta on Suviranta-sarjan ensimmäinen osa. Kirjailija on aiemmin saanut tunnustusta dokumentistaan Susinartut ja lahtarin morsiamet (2018). Kaiken kaikkiaan on hienoa, että naisista sisällis-, talvi- ja jatkosodissa on alettu puhua ja kirjoittaa koko ajan enemmän.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Waltarin tunne-elämän kriisit heijastuivat klassikkokirjan hahmoihin – arviossa Panu Rajalan Sinuhen synty
KIRJAT | Sinuhen synty on peräti 45. Panu Rajalan teos. Mika Waltarin lisäksi Rajala on tutkinut monia muitakin kotimaisen kirjallisuuden mestareita, kuten Sillanpäätä, Leinoa, Kiantoa ja Meriluotoa.
Markku Henrikssonin Yhdysvallat on toista maata -teos on valitettavan ajankohtainen
KIRJAT | Harva on se hetki, jolloin Yhdysvallat ja sen nykyinen johto eivät ole uutisvyöryssä. Toisaalta tämä demokratia täytti hiljattain peräti 250 vuotta.
Tarina rivien välistä – arviossa Marjo Katriina Saarisen Poispyyhityt rivit
KIRJAT | Poispyyhityt rivit vie matkalle Riikaan etsimään isomummun tarinaa, mutta muuttuu kolmen taiteilijan ihmissuhdevyyhdiksi ja älykkääksi kirjallisuuspohdinnaksi.
Tunnetietoa lapsille ja aikuisille – arvioitavana Tanya Lloyd Kyin Tunteita ja tuntemuksia
KIRJAT | Tunteet koetaan kehossa monin tavoin, eivätkä ne synny pelkästään aivoissa. Tuore lasten tietokirja avaa ihmiskehon tunnereaktioita monelta kantilta.