Kuvat: Marius Batman Viken / Salomonsson Agency / Otava
KIRJAT | Jos dekkari voi olla lohtulukemista, norjalaisen Jørn Lier Horstin romaanit rikostutkija William Wistingistä ovat sitä.
”William Wistingissä ei ärsytä mikään.”
ARVOSTELU
Jørn Lier Horst: Hiljainen meri
- Suomentaja: Päivi Kivelä
- Otava, 2023.
- 303 sivua.
Jos dekkari voi olla lohtulukemista, norjalaisen Jørn Lier Horstin romaanit rikostutkija William Wistingistä ovat sitä. Wisting on jollakin tavalla hyvin tavallinen tyyppi ja poikkeaa monista muista pohjoismaisen rikoskirjallisuuden moniongelmaisista mieshahmoista.
Wisting on arkinen mies, joka tekee vapaa-aikanaan arkisia asioita ja suhtautuu työhönsä kunnianhimoisesti, mutta ei uppoudu siihen. Hän huolehtii perheestään ja kantaa huolta heidän hyvinvoinnistaan. Tarvittaessa Wisting murehtii myös yhteiskunnallisia asioita ja heikoimpien asemaa.
Tutkittavat rikoksetkin ovat jotakuinkin sellaisia, mitä norjalaisessa pikkukaupungissa voisi kuvitella tapahtuvan.
Hiljainen meri (suom. Päivi Kivelä; Otava, 2023) on William Wistingista ja tämän työtovereista kertovan sarjan kolmas romaani, joka ilmestyi Norjassa jo vuonna 2006. Alussa kaupungin apteekin portailla viruu tuntematon mies ampumahaavoissaan ja siitä tapahtumat lähtevät nopeasti liikkeelle pitkälle ja moneen suuntaan.
Jørn Lier Horst on itse entinen rikostutkija, mikä lienee syy siihen, että poliisityön kuvaus tuntuu ainakin ulkopuolisesta hyvinkin uskottavalta. Notkea ja hyvin kulkeva suomennos viimeistelee kevyen lukunautinnon sellaisiin hetkiin, jolloin dekkari tuntuu sopivalta seuralaiselta. William Wistingissä ei ärsytä mikään.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.