Lohduttomilla rajaseuduilla – arvosteltavana Karina Sainz Borgon Kolmas maa

03.06.2022
BorgoKansi

Kuvat: Jeosm / Aula & Co

KIRJAT | Venezuelalaisen Karina Sainz Borgon toinen suomennettu romaani Kolmas maa vie lukijat Latinalaiseen Amerikkaan, keskelle humanitaarista kriisiä ja väkivallan täyttämää rajaseutua.

”Kirjan pääosassa ovat naiset, jotka hautaavat kuolleet, oli siihen lupaa tai ei.”

ARVOSTELU

4 out of 5 stars

Karina Sainz Borgo: Kolmas maa

  • Suomentanut Satu Ekman.
  • Aula & Co, 2022.
  • 272 sivua.
Osta kirja tai kuuntele sitä ääni­kirja­palveluista, tuet samalla Kulttuuri­toimitusta!
BookBeat Nextory Storytel

Tutustuin Karina Sainz Borgoon esikoisteoksen Caracasissa on vielä yö (Aula & Co, 2019; suom. Taina Helkamo) myötä. Esikoisteos on ilmeisesti venezuelalaisen kirjallisuuden mittapuulla melkoinen menestysteos, varsinkin kansainvälisesti tunnettuja venezuelalaiskirjailijoita on vähänlaisesti. Toimittajana työskentelevä Sainz Borgo asuu itsekin Espanjassa, minne hän muutti parikymppisenä, eikä itse usko kansalliseen kirjallisuuteen, vaan kokee olevansa osa laajempaa espanjankielistä kirjallista perinnettä. Kotimaansa jättäneenä Sainz Borgo samaistuu myös diasporakirjallisuuteen.

Caracasissa on vielä yö käsitteli Venezuelan ajankohtaisia ongelmia yksinäisen naisen näkökulmasta. Sama naisnäkökulma säilyy tässäkin romaanissa. Kolmas maa (Aula & Co, 2022; suom. Satu Ekman) sijoittuu epämääräisille rajaseuduille. Taustalla ovat tapahtumat Kolumbia ja Venezuelan rajalla, mutta Sainz Borgo on allegorioiden ystävä ja on häivyttänyt tapahtumapaikoilta niiden erityisen luonteen. Raja on tietysti luonteeltaan myös metaforinen: Kolmannen maan tapahtumat sijoittuvat vahvasti elämän ja kuoleman väliselle rajalle.

Tarinan päähenkilönä on Angustias, joka lähtee miehensä ja kaksosvauvojensa kanssa pakoon vitsausta, epämääräistä turtumusta ja muistamattomuutta aiheuttavaa epidemiaa. Vauvat kuolevat pian. Perillä rajaseuduilla Angustias ja Salveiro ovat pakolaisia muiden joukossa, vailla mitään. Angustias joutuu myymään hiuksensa saadakseen edes vähän rahaa. Mutta minne haudata lapset? Angustias kuulee Las Tolvanerasin naisesta, Visitación Salazarista, joka pyörittää Kolmatta maa, laitonta hautausmaata. Sinne lapset voisi saada haudattua ilmaiseksi. Lapsille järjestyy hautapaikka ja Angustias jää Kolmanteen maahan auttamaan Visitaciónia.

Mezquiten kylää johtaa pormestari Aurelio Ortiz, mutta hän on vain käsinukke. Todellista valtaa pitää Alcides Abundio, koko rajaseuduin rikkain mies, joka on nostanut Ortizin asemaansa ja voi hänet siitä poistaakin. Alueelle hääräilee myös väkivaltaisia sissejä, jotka ovat kiinnostuneita maista, joissa nyt on Visitaciónin luvaton hautausmaa. Tilanne on räjähdysherkkä ja erityisen selvää on, että haavoittuvimmassa asemassa ovat naiset ja pakolaiset.

Kolmannessa maassa pääasiassa äänessä on minäkertojana toimiva Angustias, mutta välillä puheenvuoron saa kertoja, joka näyttää tapahtumia pormestari Ortizin näkökulmasta. Ortiz ei kuitenkaan itse pääse kertojaksi, vaan hänen tekosiaan tarkastellaan ulkopuolelta. Tämä on kuitenkin tarpeellinen lisänäkökulma, sillä se laajentaa romaanin kuvaa rajaseuduista laveammalle kuin mihin Angustiaksen näkökulma ulottuisi. Machomiesten, kukkotappeluiden ja väkivallan maailma aukeaa Ortizin näkökulmasta. Vaikka Ortiz miehistä valtaa edustaakin, ei hänkään ole kotonaan Abundion ja sissien väkivaltaisessa machomaailmassa.

Tarinan edetessä panokset kohoavat, väkivalta lisääntyy, konflikti Visitaciónin, vallanpitäjien ja sissien kesken on väistämätön. Lopussa odottaa ratkaiseva kohtaaminen myös Angustiakselle. Sainz Borgo rakentaa tarinaan toimivan ja kantavan kaaren, joka johtaa oivalliseen päätökseen.

Kolmas maa vie mennessään lohduttomille rajaseuduille ja keskelle humanitaarista kriisiä. Kirja perustuu osin Antigoneen myyttiin, osin tositapahtumiin: Visitación Salazarille on olemassa tosielämän esikuva, joka auttoi pakolaisia Kolumbian ja Venezuelan rajalla hautaamaan vainajansa.

Kolmas maa on hieno sukellus Latinalaisen Amerikan rajaseuduille, toisaalta romaanin maailmassa on jotain hyvinkin universaalia. Suomentaja Satu Ekman on tehnyt hyvää työtä saattaessaan tekstin sujuvaksi suomeksi. Kiitos myös kustantajalle Aula & Co:lle, jolla on ollut kiitettävää innokkuutta tuoda suomalaisten lukijoiden ulottuville muutakin kuin angloamerikkalaista kirjallisuutta.

Mikko Saari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua