Laura Lepistön elämäkerta on rehellinen ja vauhdikas kuvaus taitoluistelijan elämästä

Kuvat: Jesse Väänänen / Tammi

Torinon Palavela-jäähallissa Laura Lepistö tekee suomalaista taitoluistelun historiaa, kun hän luistelee MM-kisoissa pronssille. Saman tempun on tehnyt edellisen kerran vuonna 1931 Markus Nikkanen. Takanaan Lepistöllä oli jo Euroopan mestaruus ja kuudes sija olympialaisissa.

Kaikki alkaa Espoossa vuonna 1992, jolloin neljävuotias Laura esiintyy ensimmäisen kerran näytöksessä, jonka pääosassa ovat Susanna Rahkamo ja Petri Kokko. Laura on esityksessä pikku kasakka, joka törmää edessä olevaan ”jarrujen” pettäessä. Virpi Horttanaa pikku kasakka kiinnostaa hyvin liikkuvana pienenä luistelijana.

Laura on aloittanut luisteluharjoitukset alle neljävuotiaana Espoon Jäätaitureiden luistelukoulussa. Vippe eli Virpi Horttana on tullut Espooseen valmentajaksi Porista, jossa hän on valmentanut siskoaan. Horttana tuli pääkaupunkiseudulle opiskellakseen hammasteknikoksi, mutta alan töitä hän ei saanut tai joutunut koskaan tekemään; hänestä leivottiin nopeasti espoolaisten taitoluistelijoiden päävalmentaja.

Alussa Horttana maksoi lähiopetuksen omasta pussistaan ukrainalaisen Valentin Nikolaevin seuratessa valmennusta. Valmennus maksoi 100 markkaa kerta, puhtaana käteen. Nikolaev oli valmentanut 16-vuotiaan Oksana Baiulin olympiavoittajaksi vuonna 1994, joten taidoissa löytyi.

Kolmoislutzin Virpi Horttana halusi Laura Lepistönkin myöhemmin oppivan, joten hän seurasi tarkasti, kun demoluistelija Viacheslav Zagorodniukin teki niitä taidolla. Laura Lepistölle kolmoislutz jäi koko uran ajan kulmakiveksi.

Voi sanoa, kuten Lepistö sanookin muistelmissaan, että Virpi Horttana, Anuliisa Uotila ja Jane Erkko nostivat lopulta suomalaisen taitoluistelun kansainväliselle tasolle.

Laura Lepistö kävi Mäkelänrinteen urheilulukiota, jossa oltiin taitoluistelun suhteen maailman huippujen jäljillä. Lukiota ennen Lepistö oli oppinut luistelun peruselementit ensin leikin kautta. Ammattimaisesta harjoittelusta ja kilpailemisesta hän innostui nopeasti.

Lepistön etu oli se, että hän oppi liikkeet nopeasti jo nuorena. Häntä kutsuttiin Väkkäräksi. Laaksolahden jäähallin ensimmäisissä kilpailuissa Lepistö kaatui, mutta se ei häntä haitannut, hän piti lajista ja halusi oppia lisää.

Lepistö kertoo harmissaan, että häntäkin kutsuttiin koko uran ajan jääprinsessaksi, vaikka touhusta olivat prinsessan elkeet kaukana. Luistelu oli ja vaatii kovaa harjoittelua ja vielä kovempaa asennetta.

Lepistön vanhemmat olivat alusta asti mukana luisteluharjoituksissa ja kilpailumatkoilla. Hänen vanhempansa eivät toteuttaneet omaa unelmaansa Lauran kautta; heille Lauran harrastus oli hänen omansa ja hän vastasi siitä itse. Vanhemmat eivät myöskään sotkeutuneet Vippe Horttanan valmennukseen. Isän kolmivuorotyö Finnairilla vain mahdollisti kuljetukset päiväsaikaan ennen kuin he muuttivat jäähallin läheisyyteen.

Lepistö on elämäkerrassaan rehellinen arvioidessaan itseään ja lähellään olleita ihmisiä, jotka kannustivat ja opettivat häntä. Lepistö tietää, että syntymäpaikalla on merkitystä harrastusta aloittaessa. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla asuvat lapset eivät usein voi harrastaa urheilulajeja samalla intensiteetillä.

Lepistö päätyy 2010-luvulla Taitoluisteluliiton hallitukseen, jossa mietitään keinoja auttaa maan joka kolkassa asuvia lapsia ja nuoria saamaan yhtäläiset harjoitusmahdollisuudet. Kysymykseen ei ole vieläkään löytynyt vastauksia.

* *

Marika Lehdon kirjoittama teos on tarkka ja ymmärrettävä kuvaus lahjakkaan elämästä. Laura Lepistö käy läpi keskustelut laihduttamisesta, joka alkoi hänen kohdallaan teini-iässä Lepistö oli makean nautiskelija eikä ajatellut asian merkitystä luistelu-uraan liittyen ennen kuin siitä hänelle sanottiin. Lepistölle asia ei ollut ongelma, hän oli pienikokoinen eikä saanut helposti lisäkiloja. Jotkut kilpakumppaneista sen sijaan sairastuivat anoreksiaan kaloreita seuratessaan.

Voittava mieli (Tammi, 2024) on hyvä elämäkerta vielä pahasti kesken olevasta elämästä. Se on täynnä yllättäviä tapahtumia ja pohdintaa elämän valinnoista, joista osasta olemme saaneet lukea lehdistä. Urheilu-uran jälkeen Lepistö opiskeli kauppatieteiden maisteriksi ja meni naimisiin Tommi Huovisen kanssa. Pariskunnalla on kaksi lasta.

Kirjoittaja Marika Lehto on mikkeliläinen toimittaja ja kirjailija. Hän on aiemmin kirjoittanut elämäkerrat jääkiekkoiljoista Noora Rädystä ja Hannes Hyvösestä.

Maija Kääntä

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua