Kuva: SKS
KIRJAT | Lasten keksimät sanat ovat usein hauskoja ja mielikuvituksellisia, suomen kielen emeritusprofessorin perusteellinen teos paljastaa.
”Myöhästellä-sanan vastakohta on tietenkin nopeilla.”
ARVOSTELU
Klaus Laalo: Lapsenkielen uudissanat
- SKS, 2024.
- 458 sivua.
Tampereen yliopiston suomen kielen emeritusprofessorin Klaus Laalon erittäin perusteellinen teos Lapsenkielen uudissanat (SKS, 2024) esittelee lasten itsensä keksimiä sanoja.
Tutkimus perustuu kahden lapsen, Marin (s. 1991) ja Tomin (s. 1997), puheesta tehtyihin nauhoituksiin ja muistiinpanoihin usean vuoden ajalta. Teos valaisee myös sitä, miten sanojen muodostuminen muuttuu lasten kasvaessa. Laalon aineisto sisältääkin yli 2 500 uudissanaa.
Lasten puheessa huomio kiinnittyy helposti heidän itse muodostamiinsa sanoihin, jotka eivät yleensä sisälly tavalliseen arkipuheeseen. Sanat ovat usein kekseliäitä ja hauskoja, kun pienet lapset joutuvat tilanteisiin, joissa he eivät vielä tunne jonkin esineen tai asian oikeaa nimitystä. Etenkin 2–5-vuotiaat lapset keksivät runsaasti uudissanoja, sellaisia kuten:
- kivisetä (patsas)
- lehmävarasto (navetta)
- hyttysmaila (kärpäslätkä)
- kärsäkuonokas (sarvikuono)
- tuliainen (nokkonen)
- pirunympyrä (piruetti)
- suuvesi (sylki)
- mäntyhiiri (orava)
- linnunlehti (sulka)
- sakkosirkka (parkkipirkko)
- suksitökkimet (suksisauvat)
Lapsi saattaa sanoa, että ottaa kurkkukinoksen ottaessaan käteensä muutaman kurkkuviipaleen pinon. Piikkilusikka taas tarkoittaa haarukkaa, sillä lapset opettelevat yleensä syömään lusikalla. Akvaario puolestaan on kalatelevisio, sillä tv on useimmille tutumpi kuin akvaario, jolloin lapsi mieltää akvaarion jonkinlaiseksi katselulaitteeksi. Litimärkä voi synnyttää myös sanat litivanha ja litikylmä, myöhästellä-sanan vastakohta on tietenkin nopeilla, ja tuhmuuksia tekevälle lemmikkikissalle voidaan huudahtaa: Senkin kissankappale!
Lasten kieleen syntyy siis uudissanoja erilaisten tekijöiden tuloksena: sanastossa olevien aukkojen täyttämiseksi, osuvan sanonnan löytämiseksi tai lasten ihan vain leikitellessä kielellä:
”Vauvan ristiäisissä kastettavan nelivuotias isosisko kysyi, onko kastemaljan vesi nyt sitä lapsivettä – tämän yhdyssanan asu oli siis kyllä tuttu, muttei sen merkitys.”
”Mari keksi vielä iässä 14:9 sanan kärsäraidakas vastaukseksi Kevätpörriäisen arvoitukseen ’mitä tulee kun yhdistää seepran ja possun’.”
Laalon teos tarjoaakin syvällisen ja kattavan analyysin siitä, miten lapset muodostavat uudissanoja. Sananmuodostus koskee niin adjektiiveja, adverbejä, verbejä kuin yhdyssanojakin. Kyseessä on kuitenkin tieteellinen tutkimus, jonka lukeminen voi tuntua uuvuttavalta nykytrendin mukaisiin narratiivisiin tietokirjoihin tottuneelle lukijalle.
Teos on tutkimuksena kuivakka ja puuduttava, vaikka lasten keksimät sanat ovatkin mielenkiintoisia. 458 sivua tieteellistä tekstiä jäi myös itseltäni lukematta loppuun saakka, sen sijaan selailin tekstiä ja bongailin sieltä lasten muodostamia hauskoja mielleyhtymiä. Näkisinkin, että tutkimus on suunnattu enemmän kielitieteilijöille ja semiootikoille kuin niin sanotuille ”tavallisille lukijoille”. Tutkijoille teos saattaa kuitenkin antaa arvokasta tietoa kielen kehittymisen prosessista.
Kati-Annika Ansas
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kiintoisa näkymä sotien välisen ajan Helsinkiin ja sen värikkäisiin kulttuuripiireihin – arviossa Tanna Elon Taru Minervasta
KIRJAT | Tanna Elo rakentaa romaaninsa päähenkilöistä Valmasta ja Paavosta hienovireiset ja uskottavat kuvaukset, lämmöllä.
Liberaaliälykkö laittaa maantiedon myytit päreiksi, ja Suomikin saa osansa – arviossa Paul Richardsonin Maantieteen myytit
KIRJAT | Onko Trumpin seinällä mittasuhteet vääristävä Mercatorin maailmankartta? Siinä Grönlanti on Afrikan kokoinen eli yli kymmenen kertaa kokoaan suurempi.
Hyvänmielen lätkäromanssi nuorille ja miksei vanhemmillekin – arviossa Annukka Salaman Sulamispiste
KIRJAT | Ylöjärveläinen Oliver hiihtää kilpaa, mutta hänen todellinen intohimonsa on jääkiekko, jota poika harjoittelee salaa läheisen avolouhoksen jäällä.
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.