Kuvat: Liisa Valonen / Gummerus
KIRJAT | Laura Arffmanin osaa kirjoittaa urheilijoista kiinnostavasti. Krista Pärmäkoski -kirja on nimensä mukaisesti avoin kertomus hiihtäjän tähänastisesta elämästä.
ARVOSTELU

Laura Arffman: Avoin Krista Pärmäkoski
- Gummerus, 2024.
- 329 sivua.
Krista Pärmäkoski on 2000-luvun suomalaisten naishiihtäjien parhaimmistoa. Pärmäkoski (os. Lähteenmäki) on kotoisin Pirkanmaalta. Hän on syntynyt Ikaalisissa, mutta muutti jo 4-vuotiaana kaupungista pikkukylälle Vahoon, josta Kristan suku oli isän puolelta kotoisin.
Koti oli viljelystila, jota isä Ari ja äiti Kirsi pitivät tyttäriensä avulla.
Kristalla on kaksi siskoa, vanhempi Sirja ja nuorempi Sara. Äidin periaate nimiä annettaessa oli, että tytöillä oli nimessään r- ja s-kirjaimet.
Hiihtäjäksi Krista kertoi ensimmäisen kerran aikovansa ollessaan ala-asteen ensimmäisellä luokalla. Hän oli koulussa hyvä oppilas, mutta alkuvuosina niin ujo, että ei uskaltanut viitata, jos vaikka vastaisi väärin.
Ainoa ongelma, jonka Krista näki nuorempana itsessään hiihtäjänä oli, että hän oli lyhyt ja pienikokoinen muihin hiihtäviin lapsiin ja nuoriin verrattuna. Kuten tiedämme, se ei ollut ongelma enää myöhemmin.
Kouluikäisenä Kristaa valmensi ensin isä Ari. Matti Haavisto aloitti valmennuksen, kun Kirsta oli 12–13-vuotias. Haavisto pysyi Kristan valmentajana melkein koko uran ajan. Matti tunsi hyvin Kristan ja hänen perheensä, joten valmennus oli alusta lähtien helppoa.
Ikaalisten Urheilijat oli Kristan urheiluseura koska sieltä häntä pyydettiin ensimmäisenä mukaan.
Kristan on ollut teknisesti yksi parhaista hiihtäjistä 2000-luvulla, näin kerrotaan. Hän on pitänyt kilpailemisesta jo nuoresta pitäen. Hän ei pelännyt epäonnistumisia ja tunnisti omat mahdollisuudensa pärjätä.
* *
Yläasteen jälkeen Krista halusi ja pääsi Sotkamon Urheilulukioon. 500 kilometrin päähän lähti nuori, joka tiesi mitä halusi. Perheen taloustilanteesta johtuen rahaa ei ollut paljon, mutta Krista oppi tulemaan toimeen vähällä. Tutustuminen muihin urheilijoihin toi mukanaan niitä tavallisia nuorten puuhia; Kristan asunnolla ampumahiitäjäpoikien pyynnöstä järjestyt bileet veivät rehtorin puhutteluun ja Kirsta pelkäsi isänsä reaktiota. Enimmäkseen Krista keskittyi kuitenkin opiskeluun ja harjoitteluun.
Kirjassa saadaan lukea juniorivuosien kilpailuista ja 2000-luvun MM-kisoihin ja olympialaisiin valmistautumisesta. Vuoden 2023 Planican MM-kilpailuista kirjoitetaan koko ajalta; harjoituksista, odotuksista, sairastumisesta ja sen jälkeisestä tulevaisuudesta.
Hopea- ja pronssimitaleita Krista Pärmäkoski on saavuttanut urallaan 7 MM-kisoista ja 5 olympialaisista.
* *
Kirjassa kerrotaan myös Pärmäkosken entisestä aviomiehestä, F1-kuskien kuntovalmentajasta Tommi Pärmäkoskesta, jonka Krista tapasi sokkotreffeillä Etelä-Tirolin laaksossa Senalesissa Tommin. Pari meni naimisiin vuonna 2014 ja erosi tänä vuonna.
Tommi toi Kristan yllätykseksi suhteeseen Carlan, novascotiannoutajan. Carla eli 11-vuotiaaksi ja Krista saattoi sairastuneen koiran tassusta pitäen ikuiseen uneen Salpausselän kisojen aikaan keväällä 2023.
Nuorempana Krista Pärmäkosken suosikki ja esikuva oli tyylihiihtäjä Virpi Kuitunen (nyk. Sarasvuo). Myöhemmin hän viihtyi kilpailumatkoilla Kerttu Niskasen kanssa. Aino-Kaisa Saarinen saa kirjassa luonnehdinnan suorasukaisena naisena, joka sanoo mitä ajattelee.
Laura Arffmanin kirjoittama teos on nimensä mukaisesti avoin kertomus Krista Pärmäkosken tähänastisesta elämästä. Ujosta tytöstä tuli ammattilaishiihtäjä ja aikuinen vaikuttaja tulevien hiihtäjien ja urheilijoiden maailmassa. Krista Pärmäkoski jatkaa edelleen hiihtourheilua, vuoden kerrallaan. Hän harrastaa hiihdon lisäksi suunnistusta ja maantiepyöräilyä.
Maija Kääntä
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Paholainen on huolissaan, riittääkö hornaan sieluja – arviossa A.H. Tammsaaren Hornanperän uusi Paholainen
KIRJAT | Viron kansalliskirjailijan ennen sotia ilmestyneessä romaanissa ei ole kyse siitä, että ihmiskunta olisi tehnyt parannuksen ja muuttunut taivaskelpoiseksi. Asia on juuri päinvastoin.
Kuka saa nimetä väkivallan, kysytään Laura Gustafssonin Lihakirjassa
KIRJAT | Laura Gustaffsonin romaani pureutuu raiskauksiin ja toisenlajisten eläinten hyväksikäyttöön. Aiheet ovat rankkoja, mutta osuvuudessaan Lihakirja on myös lakonisen hauska.
Juonittelevia liikemiehiä ja vakoilijoita – arviossa James Clavellin klassikkoromaani Noble House
KLASSIKKOKIRJAT | Noble House kertoo häikäilemättömistä liikemiehistä, jotka ovat Sun Tsunsa lukeneet, ja soveltavat sodankäynnin oppeja suoraan liike-elämään.
Runoelma joesta, josta valaan laulu katosi – arviossa Niillas Holmbergin Naarattu
KIRJAT | Niillas Holmbergin Naarattu on täynnä lohen kaipausta ja tuskaa kelottuneesta joesta. Runoteos on yksi kymmenestä Runeberg-palkinnon saajaehdokkaasta.







