Kuvat: Aviador / Hannu Jukola
KIRJAT | Karla jatkaa kostamista onnellista elämää elävälle sisarelleen ja sieppaa tämän pojan Hallavainen-sarjan viidennessä osassa.
”Koulukiusaaminen ja väkivalta ovat ällistyttävän harvoin kirjojen aiheena, edes dekkareiden.”
ARVOSTELU

Päivi Alasalmi: Tuhon airut – Hallavainen 5
- Aviador, 2026.
- 383 sivua.
Hallavainen-sarjan viides osa Tuhon airut (Aviador, 2026) jatkaa eriparisten kaksossisarusten, vankikarkuri Karla Kuusivaaran ja poliisin vaimon Anu Hallavaisen erilaisia elämäntarinoita.
Karla asuu rekkakuski Kurikan kanssa ja haluaa lapsen. Tosin se on mahdotonta Kurikan kanssa, koska tämä on hedelmätön. Karlan kiristäjänä ja poikaystävänä on Boss, joka pitää Karlaa maksuttomana maksullisena. Häntä Karla käyttää siementämiseen Bossin tietämättä. Karlalla on jo pojalle nimikin, Kinos.
Anu asuu miehensä poliisi Jarkko Hallavaisen kanssa ja he ovat saaneet pojan, Henrin. Sisarukset asuvat samassa kaupungissa. Karla jatkaa kostamistaan sisarelleen tämän onnen takia ja sieppaa Henri-pojan. Karla ei tarkoita Henrille pahaa vaan haluaa oppia rakastamaan, mikä tässä vaiheessa tuntuu pelkältä haaveelta.
Kidnappauksen jälkeen Karlalla on tärskyt Bossin kanssa ja hän jättää Henrin yksin nukkumaan. Samalla hän huomaa unohtaneensa avaimensa asuntoon. Tapaamisen jälkeen Karla näkee, että poliisit ovat löytäneet pojan ja etsivät häntä. Kurikka saapuu keikalta Pohjanmaalta ja joutuu poliisien kuulusteltavaksi. Kurikka ei tiedä naisensa roolista lapsen ryöstäjänä.
Samaan aikaan toisaalla Erkka Tuhkanen saa vanhan koulukaverinsa kylään. Uretaanimurhaaja eli ”Tuhon airut” aloittaa lahtaamisen kertomatta murhatulle, miksi tämä on valikoitunut uhriksi. Seuraava uhri on Erkan veli Veikko. Kostaja on tuttu tamperelaisesta peruskoulusta vuodelta 1997.
Tarina koulun puutyötunneista on karua ja raakaa luettavaa. Kiusaajien pomoina toimivat Tuhkasen veljekset ja heidän apurinsa ovat vailla pidäkkeitä, erityisesti maahanmuuttajataustaisen tytön suhteen. Opettajat ovat tapauksista tietoisia, mutta eivät puutu asiaan riittävällä tavalla. Porukka pelkää kiusaajia eikä uskalla kertoa kuka teki ja mitä. Jälki-istunto on ainoa rangaistus.
Poliisien pomolla Jarkko Hallavaisella on tietolähteenään Hammaskeiju, joka kuuluu Tampereen rikollisten kavereihin. Karla majailee hänen luonaan piilossa poliiseilta.
Edellisen kirjan tapahtumat jatkuvat Karlan karkureissulla ja kaivoon hukkuneen Kristiinan tarinalla. Hänen tyttärensä Moona etsii yhä syytä äitinsä onnettomaan elämään, joka johtui lapsuuden tapahtumista. Moona tapaa Facebookissa naiseen, jolla on kerrottavaa. Naisen miesystävä on kuolemaisillaan ja haluaa puhua omasta osuudestaan pikkutytön vuosikymmenten takaiseen raiskaukseen.
* *
Kirjan tapahtumat etenevät vauhdilla ja esittelevät niin hyvien kuin pahojen henkilöhahmojen nykyisyyttä ja menneisyyttä. Päivi Alasalmi on kirjoittanut hahmoistaan uskottavia ja todentuntuisia, vaikka osalla roistoista on elämästä todella erikoisia ajatuksia. Uretaanimurhaajan puheet ovat sellaisia, ettei kukaan uhreista heti arvaa, mistä heitä rangaistaan. Huumorilla on oma roolinsa henkilöiden, heidän tekemistensä ja tapahtumien kuvauksissa. Lukijalta on hakusessa, kuka kostaja on.
Koulukiusaaminen ja väkivalta ovat ällistyttävän harvoin kirjojen aiheena, edes dekkareiden. Tässä tapauksessa koulun puutyöntunnit kuvataan hyvin raadollisina; porukka katsoo vierestä, kun väkivaltaa käytetään surutta. Osa oppilaista kärsii kokemuksistaan loppuelämänsä, vaikka saisivatkin elämänsä toimimaan. Eniten arjen ongelmia näyttää olevan pahimmilla kiusaajilla.
Kirjan loppukohtaus antaa ymmärtää, että Karlan ja Hallavaisten tarina jatkuu vielä sarjan kuudennella osalla.
Maija Kääntä
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Verijäljet, ruumis, rikos, poliisi – arviossa Outi Hongiston Dekkarinkirjoittajan opas
KIRJAT | Revolverissa ei käytetä äänenvaimenninta eikä kuolemaa todeta kokeilemalla pulssia ranteesta.
Toivosta, maailmanlopusta ja pienenpienistä eläimistä – arviossa Suvi Auvisen Maailman viimeinen eläin
KIRJAT | Tarinallinen tietokirja vie karhukaisten perässä Kuuhun asti. Mitä mikroskooppisen pienistä eläimistä voi oppia jatkuvasti pahenevan ympäristökatastrofin keskellä?
Kaunis, surullinen ja hienostunut – arviossa Philippe Collinin Ritzin baarimestari
KIRJAT | Ranskalaiskirjailijan esikoisromaani punnitsee moraalikysymyksiä monipuolisesti ja katselee henkilöitään useilta kanteilta.
Wille Riekkinen jutustelee luonnosta ja pitää jeesuspitoisuuden mietona – arviossa Erävesien lumoissa
KIRJAT | Entisen piispan kirjoittama teos on leppoisa ja paikoin syvällinenkin kirja eräretkiltä. Se sopii tuliaiseksi ja lahjakirjaksi.







