Kielletty rakkaus ja karu luonto – arviossa Ingeborg Arvolan Jäämeren laulu

Kuvat: Gummerus / Fartein Rudjord

Norjassa menestystä saavuttanut Jäämeren laulu (Gummerus, 2024) on romaani rakkaudesta, joka ei kielloista ja 1800-luvulla vallitsevista siveysnormeista tokene. Se kertoo myös suomensukuisten kveenien historiaa Finnmarkissa, karussa Pohjois-Norjassa.

Kaunis ja eläväinen Seipäjärven Priita-Kaisa herättää huomiota ja miesten halut. Aviottomine lapsineen hän päättää muuttaa Sodankylästä Norjan Pykeijaan, missä meri ”kiehuu turskaa”. Kotona hänelle on langetettu häpeärangaistus kirkossa suoritettavaksi ja sen muisteleminen saa hänet edelleen punastumaan kiukusta. Vanha maailmaa saa jäädä.

Romaani muistaa pohjoisten alueiden monimuotoisuutta ja -kielisyyttä; esimerkiksi paikannimet muuttavat muotoaan sen mukaan, onko puhuja norjalainen, lappalainen, kolttasaamelainen, merisaamelainen, inarinsaamelainen, suomalainen vai venäläinen.

Priita kaipaa elämää, jossa voisi tarjoa kahdelle pojalleen edes toisinaan lohisoppaa ja piimää. Yhdessä he istuisivat pöydässä, jonka pinta olisi niin sileää puuta, että sitä voisi kädellä silittää. Ja Priita kaipaa miestä; on luvannut pojilleen mennä naimisiin, aloittaa alusta.

* *

Matka Finnmarkiin on pitkä ja raskas, ja sen aikana Priitan parantajantaidotkin ovat tarpeen. Kuvaukset luonnosta ovat kiehtovia ja läsnä on myös jokapäiväiseen elämään vaikuttava taikausko; näkymätön pikkuväki, jota on hyvä pitää suotuisalla päällä vaikkapa puurolla.

Perillä odottavat suuret kalansaaliit; hyvän elämän alku niille, jotka jaksavat tehdä töitä ja Priitahan jaksaa. Parasta on kuitenkin Askan-Mikko, jonka kaltaista miestä Priita ei ole koskaan ennen tavannut ja jonka hän haluaa, niin kiellettyä ja vaikeaa kuin se onkin.

* *

Romaanin kieli on hyvin runollista ja juhlallisuudessaan se käy paikoitellen raskaaksi. Kertomuksen alku vie heti mukanaan, mutta myöhemmin kerronta alkaa jollakin tavalla hajota moneen suuntaan; kuin rakkaustarina ei olisi tarpeeksi.

Seipäjärven Priita on norjalaisen Ingeborg Arvolan isoisoisoäiti. Suomalaisen isän lapsena Arvola on kertonut osanneensa lapsena suomea ja kuulleensa sitä sukulaisten puhumana, mikä heijastuu myös Jäämeren laulussa.

Jäämeren laulu voitti ilmestymisvuotenaan 2022 arvostetun Brage-palkinnon. Teos on ensimmäinen osa sarjasta Ruijan rannalla, jonka toinen osa on jo ilmestynyt norjaksi.

Leena Reikko

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua