Kuvat: Marek Sabogal / Gummerus
KIRJAT | Haluatko tietää miten keskiluokkainen suomalainen voi kuluttaa kestävästi, laatutietoisesti ja ympäristöystävällisesti? Aika moni on ilmeisesti halunnut; suositun bloggarin tietokirja on keikkunut syksyn lainaus- ja myyntitilastojen kärjessä.
”Kaikki kuluttamisesta kertoo suht kattavasti siitä, mitä erilainen kuluttaminen on. Se sisältää mielenkiintoisia, mutta usein vain pintapuolisia detaljeja ja havaintoja.”
ARVOSTELU
Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta
- Gummerus, 2021.
- 246 sivua
Julia Thurén (s. 1987) on suosittu bloggari, sujuvasanainen televisioesiintyjäkin. Hän mainostaa laadukasta kuluttamista ja perustelee mielipiteensä asiallisesti.
Thurén on kirjoittanut muun muassa kirjat Kaikki rahasta ja Kaikki kuluttamisesta (Gummerus, 2021). Jälkimmäinen on nyt Tietokirja-Finlandia-ehdokkaana
Huoletonta kuluttamista keskiluokan näkökulmasta
Haluatko tietää miten keskiluokkainen rahahuolia vailla oleva suomalainen voi kuluttaa kestävästi, laatutietoisesti ja ympäristöystävällisesti? Aika moni on ilmeisesti halunnut, sillä mielipide- ja/tai tietokirja Kaikki kuluttamisesta on ollut lainaus- ja myyntitilastojen kärkikymmenikössä ainakin alkusyksynä 2021.
Teos kertoo asiasta kepeään tyyliin ja keskiluokkaista (lue: varakasta) kuluttajaa välillä imarrellen sekä aina kaikenlaisen ”laatukuluttamisen” ymmärtäen. Mikäpä siinä – onhan kuluttaminen monen kansalaisen elämänsisältö, melkein uskonto (?).
Kulutususkonnon opetuslapset
Kaikki kuluttamisesta -kirjaansa varten Thurén on haastatellut ison joukon kulutusyhteiskunnan asiantuntijoita: professoreita, psykologeja, sosiologeja, kirjailijoita, toimittajia ja markkinamiehiä. Monet ovat niin sanotusti mediasta tuttuja, nuorekkaita keskustelijoita, muodikkaita kannanottoja laukovia sananiekkoja. Heitä Julia Thurén lainailee paljon – pyöritellen siinä sivussa myös ”seuraajiensa” postauksia omien käsitystensä inspiraatioksi tai tueksi.
Laatu, luonto ja ympäristö ovat avainsanoja. Jopa niukkuus, sijoittaminen ja säästäminen mainitaan tuon tuosta. Tekijä on jollakin listalla valittu “vuoden sijoittajaksikin”.
Kevyt itseironia alussa miellyttää, sitten hieman häiritsee ja lopulta aiheuttaa myötähäpeää; aivan kuin julkisuutta saanut menestysbloggari haluaisi vähän väliä osoittaa kuinka tavallinen kuluttaja ja nuori äiti hän lopulta onkaan.
Kattava mutta pintapuolinen
Kaikki kuluttamisesta kertoo suht kattavasti siitä, mitä erilainen kuluttaminen on. Se sisältää mielenkiintoisia, mutta usein vain pintapuolisia detaljeja ja havaintoja kulutusyhteiskunnan historiasta, kulutususkonnosta, maniasta, riippuvuudesta, ihmisen aidoista tarpeista ja mainonnan merkityksestä turhakkeiden tuotannon kohdalla.
Kirjassa pistää silmään tekijän loputon suvaitsevaisuus ja ymmärtäminen, oman selkeän position puute sekä markkinayhteiskunnan köyhän ja osattoman uhrin täydellinen sivuuttaminen. Se on varmaankin ymmärrettävää, kun joutuu työkseen mainostamaan ja markkinoimaan vaihtuvia muotituotteita ja kaikenlaista tarpeetonta roskaa.
On kuitenkin valitettavaa, että Kaikki kuluttamisesta ei sisältönsä puolesta vastaa kirjan nimeä: yhteiskunnallinen analyysi (läpikapitalistisesta) markkinataloudesta puuttuu eikä ”kulutususkon” juuria pohdiskella paljonkaan filosofisesti tai jatkuvan ”talouskasvun” tai luokkayhteiskunnan näkökulmasta. Muodikas ympäristönäkemys toki saa paljon huomiota.
Harva meistä on rautaa… ja harva sahaa sitä kulutusyhteiskunnan oksaa, jolla istuu, astuu isäntänsä liikavarpaille – siis sen, joka nykyistä mainonnan ja markkinoinnin ”ympäristöystävällistä” anekauppaa oikeasti pyörittää ja hyvää tarkoittavan bloggarin viulut maksaa.
Mitä kaikkea kuluttaminen on?
Mutta, jotta toisenlainen, nuoremman(kin) sukupolven näkökulma Julia Thurénin kirjasta tulisi mainituksi, siteeraan lenkkipoluilla ja pyöräillessä kirjoja kuuntelevan vanhimman poikani Leon sähköpostiviestiä:
”Olen kuunnellut Julia Thurénin kirjan. Mielestäni se on oikein hyvä.
Kuluttaminen ei ole vain tavaroiden ostamista tai rahan käyttämistä. Se on myös ajankäyttöä. Kun selaat esimerkiksi uutisia tai sosiaalisen median virtaa, kulutat aikaa. Kuluttamatta jättäminen lisää vapautta. Sijoittamalla taas vastuullisesti voi siirtää rahaa kätevästi pois ylikulutuksesta. Toisaalta. Jos on varaa sijoittaa, on varaa hyväntekeväisyyteen. Parasta pitkän tähtäimen vastuullista sijoittamista ja kuluttamista on lahjoittaa rahaa ilmasto- tai biodiversiteettityötä, eläinoikeus- tai ihmisoikeustyötä tekeville tahoille.”
Kirjasta poimittu mahtava ajatus:
”Ota iso laina ja lahjoita kaikki se raha hyväntekeväisyyteen. Näin tulet varmistaneeksi, että teet seuraavat vuodet merkityksellistä työtä maksaessasi lainaa takaisin”.
Pentti Stranius
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kielletty rakkaus ja karu luonto – arviossa Ingeborg Arvolan Jäämeren laulu
KIRJAT | Norjalaiskirjailian 1800-luvulle sijoittuvan romaanin päähenkilö kaipaa elämää, jossa voisi tarjoa kahdelle pojalleen edes toisinaan lohisoppaa ja piimää.
Hajonneen perheen toipumista ja uusia ruumiita – arviossa Satu Rämön Rakel
KIRJAT | Hildur-sarjan neljännessä osassa avataan perheen äidin kohtaloa ja selvitellään siihen kytkeytyviä nykypäivän rikoksia.
Kuka puolustaisi paperittomia – arvioitavana Anneli Kannon Kaivatut
KIRJAT | Afgaanitytön katoaminen ei virkavaltaa kiinnosta, joten Noora Näkijä päätyy selvittelemään paperittoman maahanmuuttajan katoamista Näkijä-trilogian päätösosassa.
Sinkkuus – epätoivoa vai auvoa? Henna Karppinen-Kummunmäki kirjoittaa parisuhteettomuudesta ennen ja nyt
KIRJAT | Ilman parisuhdetta elävien määrä on Suomessa koko ajan lisääntynyt. Henna Karppinen-Kummunmäki esittelee pariutumattomien elämää ja seurustelukulttuuria eri aikoina.
