Kuvat: Pyry Antero Pietiläinen / WSOY
KIRJAT | Kainuun korvesta ponnistanut Juha-Petteri Kukkonen palasi maailmalta ja ryhtyi buustaamaan perheyrityksen kauratuotebisnestä. Kaslink myytiin Fazerille ja Kukkosesta tuli multimiljonääri. Kaurakuningas kertoo unelman toteuttamisesta ja sen jälkeisestä tyhjyydestä.
ARVOSTELU
Juha-Petteri Kukkonen & Ville Kormilainen: Kaurakuningas – Hulttiopoika, joka muutti kauramaidon miljooniksi
- WSOY, 2023.
- 200 sivua.
Juha-Petteri Kukkonen kirjoitti yläkoulun aineessa, että haluaa tulla kansainväliseksi liikemieheksi, joka osaa käyttäytyä rapujuhlissa oikealla tavalla ja ottaa huumeita juuri oikean määrän.
Reilun 40 vuoden iässä multimiljonääri on toteuttanut unelmansa. Hän asustaa meren päälle rakennetussa lukaalissa Lauttasaaren parhaalla paikalla ja elää ihailemaansa rap-musiikkivideotodellisuutta, jossa voi tehdä mitä mieleen juolahtaa. Poiketa lasten kanssa kävelyretkellä autoliikkeeseen ja ostaa pari Porchea käteisellä. Lentää ylellisimpiin matkakohteisiin, asustaa viiden tähden sviitissä, syödä kolmen Michelin-tähden ravintoloissa, kilistellä samppanjalaseja maailmantähtien kanssa ja ostella kalleinta luksusta.
Laiskaksi leimattu nälkämaan kasvatti
Kukkosen yhdessä Ville Kormilaisen kanssa kirjoittama Kaurakuningas – Hulttiopoika, joka muutti kauramaidon miljooniksi (WSOY,2023) on suomalainen ryysyistä rikkauksiin -tarina.
Työteliään sotkamolaisperheen esikoinen ei mahdu kainuulaiseen muottiin, jossa miehen mitta ovat hiihtokilometrit ja halkomotit. Laiskaksi leimatulla nälkämaan kasvatilla on omituisia kiinnostuksen kohteita. Hän uppoutuu maantieteeseen ja matkaoppaisiin. Niiden avulla hän suunnittelee hotelliyöpymisiä, omia hotelleja ja kaupunkeja. Poika piirtelee maapallolle paremmat rajat ja asuttaa sen kartalla uusiksi.
Nuoruusvuosina Kukkonen ei koristele farkkuliivin selkää hevibändin kuvalla, vaan omaksuu tyylinsä ihailemiltaan poikabändeiltä. Hän jopa brändää oman Dreamzone-bändin. Sen promokuvat teetetään ammattikuvaajalla ja kaikki laulutaitoa lukuun ottamatta on hoidettu viimeisen päälle ammattimaisesti.
Nykypäivänä Kukkosella diagnosoitaisiin lukihäiriön lisäksi vähintään ADHD. Hän paikkaa oppimis- ja motivaatiovaikeuksia megalomaanisilla projekteillaan ja selvittää kouluvelvollisuudet rimaa hipoen.
16-vuotiaana Kukkonen pyyhkii Sotkamon pölyt jaloistaan ja lähtee opiskelemaan ensin Kajaaniin ja sitten Kouvolaan. Opiskelun sijaan hän keskittyy opiskelijaelämään ja bisnekseen. Nettisivuja koodaava firma hankkii lähes 50 yritysasiakasta.
Pääministeritason palkkaa huippumainostomistoissa
Juha-Petteri Kukkonen hyppää suoraan ammattikorkeakoulun penkiltä hurjassa nousukiidossa olevaan uusmediayhtiö Satama Interactiveen. Työkielenä on englanti, jota hänen on päntättävä iltaisin kansalaisopistoissa. Sekä Kukkonen että esimiehet huomaavat nopeasti puutteet muussakin osaamisessa. Asiakkaat kuitenkin pitävät yltiösosiaalisesta markkinointimiehestä, joten hän jatkaa entistä vastuullisempiin tehtäviin.
Pääministeritason palkasta huolimatta nuori ja levoton mieli ei kauaa viihdy halutuimmassakaan huippufirmassa. Hän hyppää mainostoimistosta toiseen ja torjuu ylimielisesti vielä isompien toimijoiden rekrytointiyritykset.
Kymmenen vuotta sitten Kukkonen ryhtyi yrittäjänä toteuttamaan lapsuuden hotellimatkailu-unelmaansa. Hän kehitti mobiilisovelluksen, jonka avulla pystyi suunnittelemaan matkoja ja tutustumaan etukäteen kiinnostaviin hotelleihin, ravintoloihin ja muihin kohteisiin. CreateTrips keräsi miljoonittain rahaa sijoittajilta ja nousi kymmenen suosituimman matkailusovelluksen joukkoon yli sadassa maassa, muttei koskaan keksinyt, miten sillä tehtäisiin rahaa.
Perheyritys tarvitsi mustaa lammasta
Sillä aikaa kun Juha-Petteri Kukkonen oli sauhunnut ja bilettänyt maailmalla, hänen veljensä olivat ottaneet vastuun perheyritys Kaslinkistä. Kainuun Osuusmeijerillä työskennelleen isän perustama firma oli aloittanut kauppaamalla maitotuotteita Venäjälle. Kun idänkauppa sakkasi, se keskittyi laktoosittomiin tuotteisiin. Kouvolan Korian tehtaalla valmistettiin niitä kaupan tuotemerkeille, kuten Pirkalle.
Veljekset olivat kokeilleet siipiään ja lanseeranneet oman kastikepohjatuotemerkin. Nyt he haistoivat orastavan kaurajuoma- ja -jogurttibuumin.
Perheen musta lammas ymmärsi nopeasti, mihin häntä tarvittiin. Oli luotava tarina ja brändi, jos kauratuotteita haluttiin myydä muutaman keskusliikkeiden ostajan sijaan koko kansalle ja maailmalle.
Hulppeassa kattohuoneistossa Lontoon bisneskeskittymässä asustanut Juha-Petteri Kukkonen hautasi haaveet Australiaan muuttamisesta ja perusti Kaslinkin myyntikonttorin Helsinkiin.
Kaslinkista kasvoi The Kaurajuomayhtiö
Kauratuoteperheen brändäykseen haettiin mallia ruotsalaisesta Oatlystä. Nimeksi kirkastui Aito, kun maidosta pudotettiin pois ensimmäinen kirjain.
Kotimaisten kauratuotteiden markkinointi ei ollut vaikeaa, sillä ne edustivat kuuminta ruokatrendiä. Sujuva- ja suurisanainen myyntimies oli elementissään. Kun mediat halusivat haastatella alan toimijoita, kaikki soittelivat Juha-Petteri Kukkoselle.
”On pakko sanoa, että teimme Kaslinkin brändille aivan saatanan kovan tempun alle kolmessa vuodessa. Aiemmin sitä ei tunnettu edes Kouvolassa, mutta yrityskaupan aikaan Kaslinkin tunnettuus suomalaisten keskuudessa oli lähes 40 prosenttia. Me olimme käytännössä The Kaurajuomayhtiö Suomessa.”
Pankkitilille ilmestyi kahdeksannumeroinen summa
Kirja sivuuttaa ponnistukset, joita Kouvolan tehtaalla piti tehdä, kun tuoteperhe laajeni. Niiden sijaan keskiöön nousevat veljesten välit. Kaikkia lankoja käsissään pitänyt toimitusjohtaja oli luonut yritykseen demokratian, jossa kuultiin kaikkien mielipiteitä ja tehtiin kuten hän halusi. Juha-Petteri Kukkonen toi hallitukseen huippuosaamista ja kampesi toimitusjohtajaveljensä sivuun. Viimeistään sen jälkeen välit ovat sellaiset, etteivät he pysty puhumaan toisilleen. Kirja tuskin ainakaan lämmittää välejä.
Ylikuumenneista kauramarkkinoista ja trendikkäästä menestystuotteesta huolimatta yrityksestä virtasi rahaa ulos. Aikansa ostajaehdokkaita hätisteltyään veljekset myönsivät realiteetit: heidän rahkeensa eivät riittäneet maailmanvalloitukseen. Pitkien ja raskaiden neuvotteluiden jälkeen Kaslink kaupattiin toiselle suomalaiselle perheyritykselle, Fazerille. Syntyi 2000-luvun toiseksi suurin elintarvikealan yrityskauppa Suomessa.
”Kun ensimmäinen osa kauppasummasta tuli tililleni elokuussa 2019, minun oli pakko mennä pankkiautomaatille nostamaan rahaa, jotta saisin kuitin nähdäkseni saldon. Oli täysin epätodellista, kun pankkitilillä oli yhtäkkiä kahdeksannumeroinen summa.”
Kouvolan tehtaalla kaikki eivät enää riemuitse kaurabuumista ja rahakkaasta yrityskaupasta, sillä alkuvuodesta Fazer ilmoitti luopuvansa maitotuotteista ja saneeraavansa puolet parista sadasta työntekijästä.
Unelmat särkyvät, kun ne toteutuvat
Kun elämän tarkoitus on menestyminen ja rikastuminen, miltä unelmien toteutuminen tuntuu?
Tyhjältä.
Kukkosta on ajanut eteenpäin näyttämisen halu. Hän ei ole perisuomalaiseen tapaan kätkenyt onneaan. Yrityskaupan jälkeen hän ryhtyi esittelemään menestystään somekanavien lisäksi myös Tinderissä, sillä 13 vuoden suhde oli juuri päättynyt.
Vuoroviikoin bilettänyt ja perhe-elämää kahden pojan kanssa harjoitellut multimiljonääri joutuu miettimään, mitä elämältään haluaa. Pintaliitäjiin ja onnenonkijoihin pettynyt Kukkonen osoittaa rauhoittumisen pyrkimyksiä turvautumalla joogaan, terapiaan ja meditaatioon.
Leveästä elämäntyylistä huolimatta sijoitukset kasvattavat varallisuutta. Kukkonen ryhtyy hallitusammattilaiseksi ja enkelisijoittajaksi, joka tarjoaa ruoka- ja juoma-alan aloitteleville kasvuyrityksille rahoituksen lisäksi neuvojaan ja verkostojaan. Hän ei ole hakemassa jättivoittoja, vaan tekemässä maailmasta parempaa paikkaa.
”Minulla on kolme sijoituskriteeriä: minun pitää uskoa tiimiin, firman pitää olla skaalattavissa globaalisti ja idean täytyy olla maailmaa mullistava.”
Uho ja remmellys peittivät alemmuuskompleksin
”Meillä oli aivan käsittämätön itseluottamus. Olimme jo lähtökohtaisesti niin ylimielisiä, että moni tuntui ajattelevan meillä olevan hyppysissä jotain sellaista, mihin on pakko päästä mukaan. Eihän meillä todellisuudessa ollut varaa elvistellä. Mehän olimme edelleen vain kaksi räkänokkaa Kainuun korvesta. Silti lompsimme kadulla kuin meitä olisi ollut kahden sijaan seitsemän, ja olimme niin kaurauskonnon lumoissa, että uskoimme täysin erinomaisuuteemme.”
Kaslinkin menestystarina ei perustu pelkästään trendikkääseen tuotteeseen, vaan ennen kaikkea sen röyhkeään brändäykseen. Kukkonen ei peittele osuuttaan tarinan rakentamisessa.
Uudessa elämäntilanteessa hän ei ole erityisen ylpeä sietämättömästä käytöksestään. Hän arvelee uhonsa kumpuavan alemmuuskompleksista. Sotkamon korvesta ponnistaneen piti peittää epävarmuutensa remellyksellä. Keittiöpsykologi tavoittaa henkilökohtaisemmankin kipupisteen. Markkinointimaailmaan menestyksekkäästi uinut poika kaipaisi työorientoituneen isän hyväksyntää ja arvostusta.
Kirja sivuuttaa tärkeitä teemoja
Lyhyistä luvuista koostuvaa kertomusta täydentävät päähenkilön elämää läheltä seuranneiden yrityskumppaneiden sitaatit, joissa kiteytyy monesti olennainen.
”Petteri on sellainen keski-ikäinen teini, joka ei häpeä mitään. Petterin luonne riippuu täysin päivästä sekä siitä, millainen elämäntilanne sillä on päällä. Menevä veijarihan se on, ja lankoja on vähän joka suuntaan, ehkä vähän liikaakin, koska hän ei pysty keskittymään asioihin kunnolla”, Kaslinkin mainostoimiston suunnittelija Rainer Geselle kuvaa.
Kirja kaahaa läpi firmoja ja ihmisiä, joiden kanssa Kukkonen teki työtä ennen kuin palasi rakentamaan perheyrityksen tuhkimotarinaa. Vauhdikas tarina on yhtä pinnallinen kuin sen kuvaama suihkuseurapiirielämä. Uholla peitetyn epävarmuuden lisäksi sivutaan monia tärkeitä teemoja, mutta niiden äärelle ei pysähdytä.
Hulttiopojan tarina korostaa ankaraa juhlimista, jolla Kukkonen lääkitsi tai pahensi stressiään. Hektisimmällä hetkellä hän saattoi karata viikoksi Monacon F1-kisaan juhlimaan ja sammuskella loistohotellin aulaan. Kukkosen ripittäytyminen ei vaikuta täysin uskottavalta, vaan hän pikemminkin ylpeilee sillä, miten yhdisti bisneksen ja biletyksen.
Kukkonen oli oikealla hetkellä rakentamassa menestysbrändiä, mutta siitäkin tarjotaan vain pari varoittavaa esimerkkiä. Ensin luotiin brändi, sitten mietittiin, millaisia tuotteita valmistettaisiin ja miten. Ruotsissa kerättiin eläinten paritteluvideon avulla huomiota, mutta valloitusretki jäi torsoksi, koska tuotteita ei saatu hyllyyn.
Suoraviivaisen ja -puheisen tarinan perimmäinen opetus tuo mieleen junnupelaajille opetetun asenteen. Vastustaja ei tiedä, miten vähän osaat, ja siksi kannattaa ottaa heti ensimmäisessä tilanteessa luulot pois. Itseluottamus ratkaisee.
Tommi Liljedahl
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kielletty rakkaus ja karu luonto – arviossa Ingeborg Arvolan Jäämeren laulu
KIRJAT | Norjalaiskirjailian 1800-luvulle sijoittuvan romaanin päähenkilö kaipaa elämää, jossa voisi tarjoa kahdelle pojalleen edes toisinaan lohisoppaa ja piimää.
Hajonneen perheen toipumista ja uusia ruumiita – arviossa Satu Rämön Rakel
KIRJAT | Hildur-sarjan neljännessä osassa avataan perheen äidin kohtaloa ja selvitellään siihen kytkeytyviä nykypäivän rikoksia.
Kuka puolustaisi paperittomia – arvioitavana Anneli Kannon Kaivatut
KIRJAT | Afgaanitytön katoaminen ei virkavaltaa kiinnosta, joten Noora Näkijä päätyy selvittelemään paperittoman maahanmuuttajan katoamista Näkijä-trilogian päätösosassa.
Sinkkuus – epätoivoa vai auvoa? Henna Karppinen-Kummunmäki kirjoittaa parisuhteettomuudesta ennen ja nyt
KIRJAT | Ilman parisuhdetta elävien määrä on Suomessa koko ajan lisääntynyt. Henna Karppinen-Kummunmäki esittelee pariutumattomien elämää ja seurustelukulttuuria eri aikoina.