Jengirikollisuus ei ole Ruotsissa pelkästään fiktiota – arviossa Jens Lapiduksen ajankohtainen alamaailmakuvaus Paratiisikaupunki

31.08.2021

Kuvat: Anna-Lena Ahlström / Like

KIRJAT | Paratiisikaupunki seuraa edeltäjiään siinä, että alamaailman rinnalla tässäkin kuvataan hyvin ajankohtaisesti yhteiskuntaa ja sen muutoksia. Teos voittaisi laadussa, jos tapahtumia olisi ollut hieman vähemmän.

”Lapidus analysoi yhteiskunnan muuttumista sekä koskettavasti että uskottavasti.”

ARVOSTELU

3 out of 5 stars

Jens Lapidus: Paratiisikaupunki

  • Suomentaneet Sirje Niitepöld ja Petri Stenman.
  • Like, 2021.
  • 448 sivua.
Osta kirja tai kuuntele sitä ääni­kirja­palveluista, tuet samalla Kulttuuri­toimitusta!
Adlibris BookBeat Nextory Storytel

Paratiisikaupunki (Like, 2021) liikkuu lähitulevaisuudessa, jossa Ruotsin yhteiskunta on todella jakautunut. Työttömien, rikollisten ja maahanmuuttajien asuttamia levottomia alueita on vuoden 2025 lainsäädännöllä nimetty ”erillisalueiksi”. Yksilöt, joilla on tarpeeksi pitkä rikoslista, on luokiteltu ”erityisesti tarkkailtava jengirikollinen, ETJ” -nimikkeellä. Erillisalueen ympärillä on ”viihtyisyysaita”, joka eristää sen tavallisina pidetyistä alueista.

Siirtolaisten jengirikollisuuden lisäksi yhteiskuntarauhaa uhkaavat ääri-islamistiset ryhmät, natsi-ideologian nimeen vannovat sekä ympäristöasioissa radikalisoituneet. Aseita on paljon liikkeellä eikä jokaisesta huolehtivaa ruotsalaista kansankotia enää ole.

Erityisalueiden ruotsin puhekielessä englanninkieliset lainasanat ovat saaneet kilpailijan arabiasta ja turkista. Toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat puhuvat luonnollisestikin ruotsia, mutta ovat tuoneet siihen omia lisiään ohi englannin. Kaikki tietävät esimerkiksi, että ”filus” ja ”para” tarkoittavat rahaa samoin kuin ”money”; kielet ovat sekoittuneet ainakin erillisalueiden ruotsiksi.

Romaanin alussa Ruotsin maahanmuuttajataustainen sisäministeri Eva Basarto Henriksen kidnapataan puhujamatkalla erityisalueella. Kidnappauksen ratkaisuun nivoutuvat tehtävissään aina lakiin nojautuva poliisi Fredrika, tämän hupakkotyyppinen influencer-sisar Nova ja erityisen tarkkailun alaisena oleva Emir, jolla on menneisyydessään monenlaista pikkurikollisuudesta taistelulajien mestaruuteen.

* *

Jens Lapidus on tunnettu Tukholman alamaailmaa ja rikollisuutta käsittelevistä dekkareistaan. Stockholm Noir -trilogiasta tuli myös televisiosarja Top Dog ja kirjoja on käännetty kymmenille kielille. Siviiliammatiltaan Lapidus on asianajaja ja osaa kaiketi senkin vuoksi kuvata uskottavasti erilaisia hämäräpiirejä.

Paikoitellen Lapidus kuvaa Paratiisikaupungissa toisen ja kolmannen polven siirtolaisten elämää hyvin tarkkanäköisesti. Hän analysoi yhteiskunnan muuttumista sekä koskettavasti että uskottavasti. Kaikkea tätä hyvää häiritsee kuitenkin se, että tarinassa tapahtuu liikaa uskomattomia asioita; vähempi olisi todellakin ollut tässä kirjassa enemmän.

En osaa kuvitella Ruotsia (tai vielä vähemmän Suomea) tällaisten erillisalueiden todellisuuteen. Paratiisikaupunki on kuvaelma siitä, kun kaikki on todellakin mennyt pieleen ja pyrkimykset tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ovat hävinneet erilaisille äärimmäisille ideologioille.

Vastaavia alueita on kuitenkin ollut jo pitkään olemassa esimerkiksi Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla. Ne todellisuudet nousivat mieleen useaan kertaan tätä romaania lukiessa.

Leena Reikko

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua