Jane Harper. Kuvat: Eugene Hyland / Tammi
KIRJAT | Australian takamaat luovat ihan omanlaisensa painostavuuden australialaisbrittiläisen kirjailijan Jane Harperin tiheätunnelmaisiin jännityskirjoihin.
”Luonnonvoimat näyttävät mahtinsa ja hautaavat alleen niin syyttömät kuin syyllisetkin.”
ARVOSTELU

Jane Harper: Selviytyjät
- Suomentanut Viia Viitanen.
- Tammi, 2022.
- 429 sivua.
Vuonna 1980 syntynyt Jane Harper syntyi Iso-Britanniassa, mutta asui jo osan lapsuudestaan Australiassa ja on sittemmin kotiutunut Melbourneen. Taloustoimittajana työskennellyt Harper julkaisi esikoisdekkarinsa The Dry vuonna 2016. Palkittu rikosromaani julkaistiin Suomessa vuonna 2019 nimellä Kuiva kausi (Tammi).
Kahdessa ensimmäisessä Harperin kirjassa (Kuiva kausi ja Luonnonvoimat) rikosta selvitteli agentti Aaron Falk. Kahdessa seuraavassa päähenkilöt eivät ole olleet poliiseja, vaikka juonet ovat olleet vähintään yhtä tiheitä ja historian teot tai tekemättä jättämiset nostavat aina päätään, kun jotain pahaa tapahtuu. Aaron Falkin tarinoille on kuitenkin suunnitteilla jatkoa jo ensi vuonna.
Jos edellisessä Kadonnut mies -kirjassa kohtaloksi koituu nestehukka ja armoton aurinko, on Harperin neljännessä kirjassa Selviytyjät (suom. Viia Viitanen; Tammi, 2022) raivoava meri se armoton luonnonvoima, jonka jäljiltä pienen tasmanialaisen rannikkokaupungin Evelyn Bayn asukkaat joutuvat keräilemään sirpaleita. Kirjan nimi viittaa tuhoisan merionnettomuuden tapahtumapaikalle pystytettyyn muistopatsaaseen, jonka merelle kurottavat hahmot on nimetty ”selviytyjiksi”.
Samoilla kohdin on kirjan tapahtumahetkestä lukien kaksitoista vuotta takaperin tapahtunut toinen tragedia, joka on tarinan keskiössä. Hurja myrsky on saattanut kirjan päähenkilön Kieran Elliotin kuolemanvaaraan. Hän tuntee edelleen syyllisyyttä siitä, että häntä pelastamaan lähtenyt isoveli menehtyi yrityksessä ystävineen. Miksi hän selviytyi, mutta toiset kuolivat hänen vuokseen? Nyt Kieran palaa vaimonsa ja pienen vauvansa kanssa kotikulmille ja menneisyys nostaa päätään.
Uuden kuolemantapauksen selvittelyt avaavat lukkoja myös silloisesta tragediasta ja todelliset tapahtumat ja motiivit alkavat pala palalta selvitä. Kehen voi enää luottaa, kun kaikilla tuntuu olevan luurankoja komeroissaan?
Harper on onnistunut toinen toistaan kihelmöivämmillä kirjoillaan luomaan vankan jalansijan australialaisessa rikoskirjallisuudessa, joka tunnetaan myös Outback Noirina. Harperin kirjoissa on selkeästi toistuva kaava ja hienosti luotu tummasyinen tunnelma. Tarinaa ja taustoja tuodaan esiin taitavasti pienissä erissä, jotta lukijalle jää halu saada selville lisää.
Menneisyyden kanssa painiskelevat henkilöt joutuvat luottamaan toisiinsa tiiviissä yhteisöissä, kun luonnonvoimat näyttävät mahtinsa ja hautaavat alleen niin syyttömät kuin syyllisetkin. Harper onnistuu jälleen taitavasti kohdistamaan epäilyksiä suuntaan jos toiseenkin, ja lukija joutuu loppuun asti jännittämään, mitkä palapelin osaset lopulta paljastavat todellisen syyllisen.
Ilkka Valpasvuo
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ehkä ihminen ei olekaan luomakunnan valtias – arviossa Risto Isomäen Krakenin saari
KIRJAT | Luonto- ja ympäristöasioihin keskittyvä kirjailija Risto Isomäki kuvaa uusimmassa romaanissaan ihmisen selviytymistä yllättävissä tilanteissa syvällä meren pinnan alla.
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.







