Jäähy- ja pistekuningas Hannes Hyvösen kova kuori murtuu – Häkissä on tarina kiekkoilijan kiirastulesta

17.09.2020

Kuva: WSOY

KIRJAT | Hurja-Hannes on 1990-luvun kovan valmennuskulttuurin uhri. Marika Lehdon elämäkertateos näyttää, kuinka pudotus kiekkotähdestä tavikseksi suistaa elämän lopullisesti raiteiltaan.

”Lehto ei mässäile pukukoppikepposilla ja äijäremellyksellä, joilla todellisuudesta vieraantuneet kiekkomiljonäärit torjuvat hotellikuolemaa. Valinta on perusteltu, sillä ne muuttaisivat tragedian tyylilajia.”

ARVOSTELU

3.5 out of 5 stars

Marika Lehto: Häkissä – Hannes Hyvösen tarina

  • WSOY, 2020.
  • 361 sivua.

Joukkuevoimistelun valmennuskulttuuria ruotiva juttu nosti Marika Lehdon kaksi vuotta sitten Suuri journalistipalkinto -ehdokkaaksi. Urheilulehdessä julkaistu artikkeli kertoi huutavista, raivoavista ja haukkuvista valmentajista sekä nuorten tyttöjen aggressiivisesta alistamisesta ja nöyryyttämisestä. Kasvuikäisten voimistelijoiden laihdutus johti anoreksiaan ja letkuruokintaan psykiatrisella osastolla.

Lehdon esikoiskirja Häkissä seuraa Hannes Hyvösen kasvua palvotuksi kiekkotähdeksi ja romahdusta asunnottomaksi alkoholistiksi. Rahattomana ja kodittomana kavereiden sohvalla majaillut mies hautoi köysiratkaisua, kunnes päätyi psykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle. Vaikeasta masennuksesta toipumisessa avainoivallus oli itsensä kohtaaminen. Isän, pelikavereiden ja puolisoiden miellyttämisen sijaan piti opetella tunnistamaan, mikä on itselle hyväksi.

Kova koirakoulu

Hannes Hyvösen kiirastulen kautta Lehto kuvaa vahingoittavaa valmennuskulttuuria ja elämän raiteiltaan suistavaa pudotusta urheilutähdestä tavikseksi.

Yksilöä ymmärtämätön koirakoulu muovaa herkkäkätisestä ja -sieluisesta mailataiturista räjähtävän ruutitynnyrin. Kovan lätkäjätkän tulinen temperamentti peittää alleen haurauden, joka kaipaisi enemmän kuulijaa kuin komentamista ja kuria. Empatia ei kuulu sotien jälkeisten sukupolvien vahvuuksiin kotona, koulussa eikä kaukalossa – kunnes kultavalmentaja Curt Lindström todistaa, että pehmeämmillä otteilla saa kovempia tuloksia.

Luottamuksellisessa ilmapiirissä Hyvönen voi laskea suojamuurejaan ja nousta uudelle tasolle. Peliesityksien myötä paranee myös itsetunto, vaikka hurja-Hanneksen leimaa onkin vaikea karistaa.

Hyvönen elää hetken kiekkomiljonäärin unelmaa, johon kuuluvat kaunis vaimo, edustuskoti ja luksusauto. Mutta pinnan alla kipuilee itsensä hukannut miellyttäjä. Riehakkaat retket pelikavereiden kanssa lipsuvat kännitoilailuiksi. Leikkausten ja loukkaantumisten myötä kertyneen lääkekaapin kipu- ja unilääkkeet tarjoavat omahoitoa päälle ja sielulle. Ikääntyvä kiekkogladiaattori kärsii hulinan keskellä yksinäisyydestä.

Hyvönen Hannes Suomi

Hannes Hyvönen kuului Suomen vuoden 2008 MM-pronssijoukkueeseen. Kuva: Wiki Commons

Raju pudotus parrasvaloista

Kiekkokiertolainen yrittää epätoivoisesti sovittaa yhteen perhe- ja urheiluelämää. Kielitaidoton ja kouluttamaton perheenisä pelaa viidessä vuodessa neljässä maassa seitsemässä kaupungissa ja kahdeksassa joukkueessa. Jos vaimo ja lapset suostuvat muuttamaan uuteen kotiin, parin kuukauden päästä edessä on uusi lähtö. Kahden maailman välillä tasapainotteleminen on vaikeaa, mutta vielä pahempaa jälkeä syntyy, kun sekä perhe että joukkue lähtevät alta samaan aikaan.

Junamatkakin tuntuu eksoottiselta seikkailulta, kun on tottunut siihen, että varusteet odottavat viikattuna pukukopissa ja bussi lentokentälle lähtee hotellin edestä. Elämän merkitys ja sisältö katoavat, kun iltaisin katsomo ei enää laula omaa nimeä eivätkä pelikaverit soita iltakaljalle.

Hajonneet perheet ja tuhlatut miljoonat vaivuttavat syviin itsesyytöksiin. Tyhjiöstä on vaikea nousta. Varastotyöntekijän papereista ei ole paljon apua, kun 38-vuotiaana lähtee etsimään ensimmäistä työtä vieraassa maassa. Opiskelu on Ruotsissa vielä vaikeampaa, kun suomeksikaan kirjoittaminen ei ole varsinainen vahvuus.

Huipulle noustaan kovalla työllä ja tuurilla

Hannes Hyvösen nousu kiekkotähdeksi on kymmenistä urheilukirjoista tuttu. Tulevat tähdet kiehuvat vaihtopenkillä, koska varttuvat muita myöhemmin pelimiehen mittoihin. He eivät silti luovuta, vaan nousevat huipulle intohimoisella omistautumisella ja hirvittävällä työmäärällä. Laukaus ei ole taivaan lahja, vaan tulosta kymmenistä tuhansista toistoista kotipihassa ja ulkojäillä.

Lisäksi tarvitaan sopivia olosuhteita ja ripaus onnea. Kenttämestarina työskentelevä isä päästää poikansa treenaamaan Raksilan liukkaille jäille, ja kohdalle sattuu eteenpäin piiskaavia valmentajia, jotka vihdoin antavat tilaisuuden näyttää kykynsä.

Jäähy- ja pistekuningas ei ole helppo käsiteltävä. Hyvönen kypsyy kiekkoilijaksi Vladimir Jurzinovin kovassa koulussa, mutta vielä suuremman kiitoksen hän antaa myöhempien vaiheiden oppi-isille, joille valmennus on muutakin kuin fysiikkaa. He eivät käskytä, vaan jalostavat yli läiskyvän temperamentin joukkuetta hyödyntäväksi voimaksi.

Oululaislähtöinen jääkiekkoilija raivaa tiensä leijonapaitaan, pokkaa MM-pronssia ja pääsee nostamaan kertaalleen KHL:n ja kolmesti kotimaisen liigan mestaruuspyttyjä. NHL-haavetta Hyvönen saa maistella 42 ottelun verran.

Lehto Marika

”Marika Lehto ei tyydy ulkopuolisen kirjurin rooliin”. Kuva: WSOY

Hurja-Hannes laskee suojauksensa

Urheilijan elämän täyttävät sarjataulukot, tehotilastot, siirtosaagat ja vammakierteet, mutta niistä ei synny kiinnostavaa kirjaa. Marika Lehto ei tyydy ulkopuolisen kirjurin rooliin, vaan vie lukijan Hyvösen pään sisään ja pistää kokemaan urheilijan karua arkea.

Hyvönen on laskenut suojauksensa. Mies kertoo avoimesti pelosta, jännityksestä ja ennen kaikkea herkkyydestä. Tyhjyydestä loiston keskellä. Voitonkyyneleitä vuodatetaan vähän, mutta yksinäisyyttä ja ahdistusta valutetaan niidenkin edestä. Kovassa maailmassa kukaan ei osaa tarjota ja osoittaa hellyyttä, vaikka kova kiekkoilijakin haluaa pohjimmiltaan olla rakastettu lapsi, mies ja pelaaja.

Kirja antaa lohdullisen kuvan siitä, että 1990-luvun käskytys- ja huutokulttuuri on muuttunut, ja nykyvalmentaja on ymmärtävämpi, arvostavampi, keskustelevampi ja yksilöllisempi. Mutta huippu-urheilun epäterveitä ilmiöitä riittää silti kitkettäväksi, niistä kertovat esimerkiksi KHL:n takahuoneissa palautumiseen käytetyt ilokaasu- ja nesteytyshoidot.

Marika Lehto ei mässäile pukukoppikepposilla ja äijäremellyksellä, joilla todellisuudesta vieraantuneet kiekkomiljonäärit torjuvat hotellikuolemaa. Valinta on perusteltu, sillä ne muuttaisivat tragedian tyylilajia.

Matti Nykäsen ja Mika Myllylän suistuminen sankarista konnaksi kertoo siitä, miten yksin urheilijat ongelmineen jäävät. Joukkuelajeissa uran jälkeinen romahdus voi olla vielä rajumpi, koska pelaajat ovat junnuvuosista alkaen tottuneet siihen, että joku muu hoitaa kaiken. Siksi Hannes Hyvösen tarinan pitäisi toimia tärkeänä herättäjänä.

Tommi Liljedahl

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Pin It on Pinterest

Share This