Kuvat: S&S
KIRJAT | Grace Bernard istuu vankilassa murhasta, jota ei tehnyt, mutta ei kuudesta murhasta, jotka teki.
”Isänsä sukua teurastava nuori nainen on hahmona raikas ja kirjasta onkin tullut BookTok-hitti.”
ARVOSTELU
Bella Mackie: Näin päästin perheeni päiviltä
- Suomentanut Helka Sivill.
- S&S, 2024.
- 447 sivua.
Välillä kannattaa lukea jotain ennakkoluulojaan vastaan. Parhaassa tapauksessa voi löytää jotain ilahduttavaa, mutta tulos sekin on, että voi vahvistaa ennakkoluulojaan. Olen vähän vältellyt angolamerikkalaista viihdekirjallisuutta, mutta kun nyt kerran lainasin tyttäreni mielessä tämän Bella Mackien TikTokissa hyvin suositun esikoisjännärin, päätin antaa sille tilaisuuden.
Näin päästin perheeni päiviltä (S&S, 2024) kertoo Grace Bernardista, vähän tavallisesta ja helposti unohtuvasta nuoresta naisesta. Hän on kirjan alussa vankilassa istumassa tuomiota murhasta, jota hän ei ole tehnyt. Ihan puhdas pulmunen hän ei kuitenkaan ole, sillä Grace on murhannut kuusi muuta ihmistä. Murhasarjan motiivina on kosto: Grace tappaa isänsä sukua.
Grace on yksinhuoltajaäidin lapsi. Äiti on hiljattain kuollut hoitamattomaan syöpään – tavallinen tarina, aina muista huolehtiva äiti ei huolehdi itsestään ja kun syöpä löytyy, se on jo liian pitkällä. Gracen isä on sikamaisen rikkaan Artemis-suvun edustaja, eikä ole koskaan halunnut edes tunnustaa Gracea tyttärekseen. Ei siis ihme, että Grace hautoo katkeruutta ja kostoa.
Vankilassa Gracen elämä on ankeaa perusteettoman tuomion kumoamisen odottelua. Aikansa kuluksi – ja meidän lukijoiden iloksi – Grace kirjoittaa tarinaansa ylös ja kertoo, miten on murhannut sukulaisiaan yksi kerrallaan. Kaikki sukulaiset ovat tavattoman rikkaita, joten kirjassa päästään kuvailemaan paljon yläluokan elämää. Köyhän yksinhuoltajaäidin lapseksi Gracekin on onneksi pärjännyt elämässään oikein hyvin, joten hänen ei murhaputkessaan tarvitse liikaa murehtia raha-asioista.
* *
Näin päästin perheeni päiviltä on yhtä aikaa sujuvaa ja raskasta luettavaa. Kirjalla on mittaa yli 400 sivua; Grace on kova selittämään asioita. Bella Mackien teksti on Helka Sivillin suomennoksena sikäli sujuvaa, että sivut kääntyvät kyllä vauhdilla. Raskaus tulee enemmän siitä, että kirjan lähes jokainen henkilöhahmo on ihan hirveä nilkki – Grace mukaan lukien. On harvinaista kohdata kirja, jossa ei oikeastaan ole miellyttäviä päähenkilöitä.
Kirjassa on feminististä sävyä, miehiä sivallellaan puolin ja toisin – kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti. Vaikea Gracea on silti minään feministisankarina pitää, sen verran kamalalla tavalla Grace kaikkia naisiakin katsoo ja kommentoi.
Grace vihaakin kaikkia ihmisiä. Tällainen naispuolinen antisankari on toki ihan tervetullutta vaihtelua siihen nähden, miten tyttöjä ja naisia kasvatetaan liiankin kilteiksi, mutta yli 400 sivua vuolaana virtaavaa ihmisvihaa oli raskasta luettavaa.
* *
Suomalaisena huvittavinta kirjassa oli murha, jossa tekovälineenä käytetään saunaa. Mackie tekee kyllä selväksi, ettei ole koskaan käynyt saunassa. Uskottavuus nyt ei toki muutenkaan ole tällaiselle kirjalle mikään kovin tärkeä kriteeri.
Murhaaminen on muutenkin aika reipashenkistä; Mackie on haastattelussa kommentoinut, ettei halunnut kirjoittaa mitään kidutuspornoa, vaan halusi murhien olevan ennemmin hauskoja. Mikään erityinen huumoripommi Näin päästin perheeni päiviltä ei kuitenkaan ole, vaikka siinä jotenkin tasaisen sarkastinen sävy onkin.
Kirjan juonessa on vielä lopuksi sopivasti eloa, mutta loppukäänteen selostamiseen vaadittiin hyvin perusteellinen 50-sivuinen kirje päähenkilölle. Grace on samankaltainen jaarittelija, Mackien kirjan henkilöt tosiaan rakastavat omaa ääntään.
Jonkinasteinen tiivistäminen olisi kyllä tehnyt hyvää. Näin päästin perheeni päiviltä oli puutteistaan huolimatta sen verran sujuva tapaus, että sain sen luettua loppuun. Jos ajatus ihmisiä vihaavan nuoren naisen järjestämistä murhakekkereistä ja superrikkaiden kurmoottamisesta kepeällä feministisellä otteella kuulostaa houkuttelevalta, Näin päästin perheeni päiviltä menee kyllä kesäviihteestä.
Mikko Saari
@mikko_lukee
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.
Taku Hoon elämä oli isän käsissä, ja se meni pala palalta rikki – arviossa Kenelle kertoisin
KIRJAT | Pieni ja vaatimaton runokirja avaa lapsen kokemusmaailmaa perheessä, jossa kasvamisen keskiössä on mielenterveyspotilas, oma isä.