Kuvat: Jonne Räsänen / Otava
KIRJAT | Tango Frisk on kertomus elämästä, kuolemasta ja rakkaudesta Pohjanlahden rannalla ja sotien keskellä.
”Olisi tarinoiden hukkaamista, jos Köngäs ei tekisi tästä televisiosarjaa.”
ARVOSTELU
Heidi Köngäs: Tango Frisk
- Otava, 2024.
- 400 sivua.
Heidi Köngäs on kirjoittanut jo yhdeksän romaania, joista jokaisessa on ollut tarinoita elämästä, rakkaudesta ja väistämättömästä kuolemasta. Joskus romaanit ovat hänen sukunsa tarinoita ja usein myös vahvoja fiktioita.
Köngäs osaa tehdä draamaa arjesta ja arjesta erityisesti sodan keskellä. Sotaa, rauhaa, rakkautta tai sen puutetta on myös hänen uusimmassa romaanissaan Tango Frisk (Otava, 2024).
Köngäs ei ole koskaan kirjoittanut tai ohjannut tarinoita, joissa ei olisi uskottavia persoonia. Niitä on myös tässä romaanissa, jossa mennään hetkittäin eteenpäin todella rajujen kokemusten kautta. Tarinoissa ollaan vähän siellä, paljon täällä ja kaikilla on oma paikkansa hetkittäin muuallakin. Suomen maantieteen ja kansan moninaisuus näkyy ja kuuluu.
Hjalmar Frisk on riikinruotsalainen, pitkä ja komea 17-vuotias, kun hän tekee vaarallisen matkan potkukelkalla lahden yli Vaasaan, jossa hänellä on sukulaisia. Eletään Suomen itsenäistymisen aikaa vuonna 1917. Hjalmarilla on Vaasassa rikas tehtailijasetä, joka on luvannut ottaa pojan töihin. Hjalmarin äiti on syntynyt Vaasassa, mutta naitu Ruotsiin, jossa yhä asuu.
Samaan aikaan Saarijärveltä muuttanut karjakko Alina asuu Fyrrykyrössä eli Vähäkyrössä. Nämä nuoret kohtaavat paikallisissa tansseissa. Kaikkea tuosta tapaamisesta ja sen seurauksista nuorten elämässä muistelee Alina 13.3.1940 Vaasan sairaalassa, kuunnellessaan Talvisodan rauhanehtoja radiosta. Alina on sairaalassa sappikivileikkauksessa.
Alina meni Vedenojalle tansseihin ja näki heti Hjalmarin eli Jallen. Alina tietää joutuvansa vaikeuksiin, jos antaa tunteilleen vallan. Siksi hän kieltäytyy tapaamasta Jallea kahden kesken. Alinan kaveri ja järki on Lahja, joka on opettaja eikä tanssi.
Alina vaihtaa karjakoksi suuremmalle tilalle Hiiripeltoon. Nähdessään uudelleen Jallen hän tajuaa, että tämä on mahdollisesti saavuttamattomissa, koska kuuluu yläluokkaan ja asuu kartanossa. Molemmat tosin osoittavat kiinnostusta toisiinsa kohtuullisen avoimesti.
Muutaman mutkan kautta Jalle yllättäen tulee adventtina Vaasan kirkkoon, jossa ovat myös Alina ja Lahja. Jalle kutsuu Alinan ja Lahjan Svenssonin konditoriaan, jossa he juovat ensimmäistä kertaa kaakaota. Kolmen viikon kuluttua tuosta tapaamisesta Jalle kosii Alinaa, joka on alaikäinen ja tarvitsee isänsä luvan.
Joulun Alina viettää kotona Saarijärvellä, jossa hän kertoo perheelle Jallesta. Jallen kosiomatka tapahtuu, kun Alina täyttää 21 vuotta. Saarijärvellä elää isän ja äidin lisäksi Alinan kaksoissisko Aino, joka on sairaahahoitajakoulussa, sekä veli Taito, joka korjaa kotikylässä polkupyöriä.
Jallen perheeseen kuuluvat äiti Annan lisäksi veljet Sanfried ja Siegfried, eno Juho Frisk ja serkku Hugo, tehtaan ja kerrostalojen omistajat.
Alinan ja Hjalmarin häät siirtyvät muutaman kerran sisällissodasta johtuen. Häälahjaksi Jalle saa kirjekuorellisen rahaa ja omakotitalon, johon nuori pari muuttaa.
Vuonna 1918 alkaa kapina ja Alina alkaa odottaa ensimmäistä lastaan. Simo syntyy elokuussa 1918. Alina ryhtyy äidiksi ja rouvaksi. Kaikkiaan lapsia syntyy viisi lisää, kolme poikaa ja kolme tyttöä. Tarinat ovat toisaalta tuttuja, toisaalta vahvasti uskottavia.
* *
Heidi Köngäs kirjoittaa elävän ja tapahtumarikkaan historian Suomesta ja suomalaisista sotien keskellä.
Melkein jokaisen kirjan kohtauksen voi nähdä kuvina. Jos tarina eteneekin hetken rauhassa ja vailla tragediaa, ollaan kohta taas suurten tapahtumien keskellä, joko henkilökohtaisten tai maailmanpoliittisten. Elämässä on rakkautta, mutta myös vihaa, epätoivoa ja sotaa monesta näkökulmasta. Alinan ja Jallen parisuhde väljähtyy useistakin syistä välillä olemattomaksi. Nuorimmainen yhteinen lapsi syntyy hetkellisen yhteisymmärryksen aikana. Lapset kokevat paljon aikaan sidottuja asioita ja tapahtumia, ja suurin osa heistä löytää paikkansa ja elämänsä tarkoituksen.
Koska Heidi Köngäs tunnetaan myös hyvänä ohjaajana, voi ajatella, että olisi tarinoiden hukkaamista, jos hän ei tekisi Tango Friskistä televisiosarjaa.
Maija Kääntä
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.
Taku Hoon elämä oli isän käsissä, ja se meni pala palalta rikki – arviossa Kenelle kertoisin
KIRJAT | Pieni ja vaatimaton runokirja avaa lapsen kokemusmaailmaa perheessä, jossa kasvamisen keskiössä on mielenterveyspotilas, oma isä.