Filosofisia kohtaamisia -teos valottaa viisaustieteen mahdollisuuksia ihmisten arjessa

Kuva: niin&näin

Filosofisia kohtaamisia – Ajatuksia filosofisesta praktiikasta (niin&näin, 2025). Toimittaneet Pia Houni, Mika Holopainen, Kati Kuula & Tiina Kokkoniemi.

Yleensä filosofia mielletään teoreettiseksi. Kirjassa Filosofisia kohtaamisia – Ajatuksia filosofisesta praktiikasta (niin&näin, 2025) pyritään valottamaan viisaustieteen mahdollisuuksia ihmisten arjessa. Ollaan siis praktisen filosofian alueella.

Teos ankkuroituu vahvasti antiikin Kreikkaan ja asettaa lähtökohdaksi sokraattisen metodin ja keskustelun ihmiselämän perusongelmista. Sokrates ei aikanaan kirjoittanut mitään. Hänen metodinsa oli dialogi eli keskustelu ihmisten kanssa.

Filosofisia kohtaamisia kulkee käytännön teitä eikä missään vaiheessa korosta mitään oppia. Itse asiassa se selvittää, mitä on filosofin vastaanotto verrattuna esimerkiksi psykoterapiaan. Dialogia voi harjoittaa filosofin vastaanotolla, keskusteluryhmissä tai jopa yksin, keskustellen itsensä kanssa.

Parhaiten onnistuu ryhmä, jossa on hyvä fasilitaattori eli johdattelija. Onnistuminen edellyttää kuuntelemista ja yhteistä kiinnostumisen henkeä. Hyvässä hengessä keskustelussa ei ole oikeassa olemisen pyrkimystä. Yhteinen kiinnostus ja intressi on hieno olotila.

Muistan nuoruudessa pelanneeni shakkia ystäväni Timon kanssa päiväkausia niin, että paneuduimme yhdessä molempien jokaiseen siirtoon pohtien yhdessä eri mahdollisuuksia. Se oli fantastista, kun kumpikaan ei halunnut voittaa.

Tärkeintä hyvään dialogiin pääsemiseksi on virittäytyminen kiinnostumisen tilaan. Omasta intressistä siirrytään yhteiseen intressiin.

Kunpa politiikassakin päästäisiin yhteiseen intressiin.

Dialogi

Filosofinen elämäntapa mielletään dialogiseksi. Siihen sisältyy kyseenalaistaminen, uusien näkökulmien etsiminen ja totutusta yllättävään siirtyminen.

Ihmisellä on taipumus katsella ympärilleen vanhoin silmin ja valikoida huomionsa kohteeksi ennakkoluulojaan vahvistavia asioita. Tätä muuttumattomuutta vastaan saarnasi stoalainen Epikteton, jonka näkökulman vaihtamisen metodi seurasi jo Sokrateen luomaa kriittisen keskustelun perinnettä.

Elämän tavallisten asioiden ihmeellisyys halutaan herättää. Siinä dialogin keskeisiä tarkoituksia on kuuntelu ja reagointi keskustelussa, vuorovaikutuksen syventävä teho ja yhteinen paneutuminen uusiin näkökulmiin ja ongelmiin. Se vaatii käytännön harjoittelua.

Dialogin voi katsoa syntyneen Ateenan torilla, jossa monimerkityksisyys puhkesi moniäänisyyden seurauksena ja merkitsi demokratiaa. Despotismi tuottaa yhdenmukaista, muuttumatonta tietoa, joka on harhauttavaa ja filosofisen ajattelun vastaista. Sokrateen lisäksi ovat vanhoista filosofeista kirjassa esillä stoalaiset, vähän uudemmista Nietzsche ja Heidegger.

On hyvä sisäistää alttius muutoksille. Kuten Seneca sanoi: ”Palatessa kotiin ei ole koskaan sama kuin oli lähtiessään.”

Esseet täydentävät toisiaan

Teoksessa on tosiaan täydentävien esseiden kautta luotu syvä käsitys filosofisen ajattelun dialogisesta luonteesta. Käy ilmi, kuinka vahva antiikkinen perinne on, ja toisaalta, kuinka hyvin sitä on viime vuosikymmeninä kehitelty.

Tiedon suhteellisuuden ongelma, jota Antti Hautamäki on monipuolisesti käsitellyt samannimisessä teoksessaan, on tietenkin valtava teoreettisessä hahmotuksessa, mutta myös voimistuvasti kasvava empiirisen tutkimuksen piirissä.

Kun Bertrand Russell 1950-luvulla kirjoitti sekä hengen että aineen osoittautuneen miltei täysin tyhjiksi, on 2000-luvulla havaittu, että tila ja aika eivät ole yksiulotteisia käsitteitä, vaan epävarmoja ja vähintäänkin suhteellisia todellisuuden määrittäjiä. Tyhjää on kvanttifysiikan mukaan tuskin lainkaan.

Samalla on kyseenalaistettu yksilö ja subjekti tietoa määrittävänä tekijänä. Sen sijaan on korostettu jokaisen subjektin oman sisäisen kokemuksen kriittistä tuntemusta, aivan kuten jo sokraattinen metodi oli edellyttänyt.

Dialogin merkitys kasvaa juuri moniäänisyyden kautta. Voimme yhdessä nostaa esiin uusia näkökulmia ja tarkastella niitä kiihkottoman kiinnostuneina. Tämä on juuri filosofisen elämäntavan ydin. En minä ole oikeassa, mutta yhdessä voimme löytää kiinnostavia näkökohtia arvoituksellisiin kysymyksiin.

Teoksessa on liitetty filosofia myös taiteeseen ja luovuuteen. Heidegger ja Merleau-Ponty ovat käsitelleet tietämisen ja taiteen suhdetta kätkeytymisenä sekä psykofyysisenä intentionaalisuutena. Pia Houni tuo esiin taiteen monikerroksisuuden, viittailun ja viipyilyn filosofisten keskustelujen kohteina.

Kati Kuulan Käveleminen henkisenä harjoituksena herättää mieleen kävelevät runoilijat, etunenässä Gary Snyderin, jolta on suomennettu teokset Virtaavan veden musiikkia, Loputtomat vuoret ja joet, Erämaan opetus ja Tämä hetki.

Filosofista dialogia vasten kapea taloudellisen hyödyn ajattelu näyttäytyy tärkeimpien elämänarvojen ulkopuolelle ajautuneena lyhytnäköisenä puuhasteluna.

Erkki Kiviniemi

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua