Kuvat: Kairaamo / Vojtěch Vlk
KIRJAT | Onko tarpeen kirjoittaa menneestä tulevaisuudesta, jota ei oikeasti tapahtunut?
”Vastaus on kyllä; vaikka sosialismi on poissa Euroopasta, totalitarismin vaara ei ole.”
ARVOSTELU

Alena Mornštajnová: Marraskuu
- Suomentanut Susanna Räty.
- Kairaamo, 2025.
- 298 sivua.
Alena Mornštajnová (s. 1963) jatkaa kirjoittamista ihmisistä, jotka ainakin osittain elävät Valašské Meziříčíssä. Kirjailija asuu itse tuossa kaupungissa. Susanna Räty on aikaisemmin suomentanut Mornštajnován kaupunkiin sijoittuvat kirjat Hana (2023) ja Hiljaiset vuodet (2024; lue arvio). Ne eivät kuitenkaan muodosta Marraskuun (Kairaamo, 2025) kanssa trilogiaa.
Marraskuu poikkeaa täysin aikaisemmista Kairaamon kustantamista Mornštajnován kirjoista, sillä se on post-ideologisen autoritarismivaltion kuvaus. Lyhyesti: marraskuu 1989 ei johdakaan vallanvaihtoon, vaan protestit murskataan kovalla kädellä ja verisesti. Siitä seuraa ankara, sulkeutunut, ideologisesti koventunut valtio muiden itäblokin valtioiden joukossa.
Maja ja miehensä Joska pidätetään marraskuun 26. ja 27. päivän välisenä yönä, koska he ovat osallistuneet viikkoa aikaisemmin mielenosoitukseen. Maja joutuu vankilaan ja saa pitkän tuomion. Joska katoaa.
Tästä kirja oikeastaan alkaa. Mutta ensin tekstin uskottavuutta epäilee, kun post-stalinistista valtiota ankarine turvallisuuskoneistoineen ei Tšekkoslovakiassa sen paremmin kuin muissakaan itäblokin maissa oikeasti jatkettu, vaan ne ovat eläneet enemmän tai vähemmän demokratioina sen jälkeen kun Berliinin muuri sortui ja vanha valta hävitettiin.
Marraskuu herättää kysymyksiä totalitarismin paluusta. Venäjä on autoritaarinen valtio, ja sen kuvaus löytyy kirjasta kyllä selvästi. Entä sitten EU:n kipupisteet Unkari ja Slovakia?
Unkarissa ei ole ainakaan vielä totalitarismia, vaan pikemminkin demokratian asteittaista kaventamista. Slovakiassa Venäjä-myönteisyys joissakin hallituspiireissä ei itsessään tarkoita totalitarismia, mutta median painostaminen, oikeusvaltiokysymykset ja populistinen retoriikka herättävät huolta.
Lisäksi saamme olla huolissamme, jos suurissa maissa, kuten Ranskassa (Marie Le Penin puolue) tai Iso-Britanniassa (Nigel Faragen UK Reform -puolue), pääsevät valtaan seuraavissa vaaleissa, puhumattakaan Vaihtoehto Saksalle -puolueesta (AfD).
Tiedossa ei ole, onko Alena Mornštajnován kirjan tarkoituksena herättää lukijoita miettimään, mitä tapahtuu, jos ”pirulle antaa pikkusormen” eikä ole eturintamassa vaalimassa eurooppalaista liberaalia demokratiaa ja vahvistamassa EU:ta. Oli miten oli, tämä on Marraskuun tärkein sanoma.
Jukka Kallio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Liisa Louhelan Mies joka aurinkoa sylissään on biofiktiota parhaimmillaan
KIRJAT | Liisa Louhelan teoksen keskiössä on ihminen Arndt Pekurinen ajatuksineen, tunteineen, valintoineen.
Sallustius politikoi, ryösti provinssinsa asukkaita ja pyysi tekosiaan anteeksi
KIRJAT | Sallustiuksen teokset Catilinan salaliitto ja Jugurthan sota kuvaavat vauhdikkaasti Rooman hallintaa niin Pohjois-Afrikassa kuin itse imperiumin sydämessä.
Leena Krohn havainnoi terävästi nykypäivän arvoja ja ilmiöitä – arviossa Näköisyys
KIRJAT | Ronskin säväyksen ja humoristisen dialogin vastapainona on leikillisyyttä, joka ilmenee todellisuuden ja olemassaolon moninaisena pohdintana.
Sara Hildénin taidemuseon julkaisu esittelee Pentti Kaskipuron grafiikkaa 1950-luvulta 2000-luvulle
KIRJAT | Anna Hjorth-Röntysen ja Maria Laineen toimittama kirja on antoisa lähdeteos tutkijoille, tuleville taiteilijoille ja taiteen ystäville.







