Dramaturgi Marja ja Olavi Paavolainen kokevat romaanissa kiihkeän romanssin – Heidi Köngäs sekoittaa kiinnostavasti lähihistoriaa ja fiktiota

28.09.2021

Kuvat: Jonne Räsänen / Otava

KIRJAT | Siivet kantapäissä on kuvaus itsenäisestä ja rohkeasta naisesta, koulutetusta pätkätyöläisestä ja freelancerista, joka uskaltaa kulkea yhteiskunnassa vastavirtaan ja rikkoa yleisiä normeja.

”Köngäs kirjoittaa niin, että kirjan vetovoima säilyy alusta loppuun. Tarina soljuu eteenpäin hallitusti.”

ARVOSTELU

4.5 out of 5 stars

Heidi Köngäs: Siivet kantapäissä

  • Otava, 2021.
  • 363 sivua.
Osta kirja tai kuuntele sitä ääni­kirja­palveluista, tuet samalla Kulttuuri­toimitusta!
Adlibris BookBeat Nextory Storytel

Mytologiassa Janus on porttien, ovien, alkamisen ja lopettamisen jumala. Roomalaiset palvoivat Janusta kylvöjen alussa, satoa korjatessa, häissä ja syntymäpäivinä.

Heidi Köngäksen romaanissa Siivet kantapäissä (Otava, 2021) Janus on Olavi Paavolainen, suomalainen kirjailija, esseisti, sotakirjeenvaihtaja ja kulttuurivaikuttaja.

Janus nähdään Marjan katseen läpi. Marja taas on suomalainen ohjaaja, dramaturgi ja kääntäjä, joka teki sotien jälkeen uraa Radioteatterissa.

Siivet kantapäissä kertoo Marjan tarinan Marjan äänellä. Siihen kietoutuu annos suomalaista kulttuurihistoriaa ja ajankuvaa, jossa sodasta kärsinyt maa nousee jaloilleen. Romaanissa näkyvät Helsingin kadut, korttelit ja rakennukset. Sen kuvastoa on myös Konnunsuon vankila Lappeenrannassa.

Pohjimmiltaan romaani on rakkaustarina, jonka keskiössä on Paavolaisen ja Marjan lyhyt, mutta kiihkeä rakkaustarina. Myös Marjan muut tärkeät miehet saavat tilaa romaanissa.

Romaani on kuvaus itsenäisestä ja rohkeasta naisesta, koulutetusta pätkätyöläisestä ja freelancerista, joka uskaltaa kulkea yhteiskunnassa vastavirtaan ja rikkoa yleisiä normeja.

* *

Köngäs sekoittaa toisiinsa tosiasioita ja fiktioita samaan tapaan kuin esimerkiksi Johanna Venho romaaneissaan Tove Janssonista ja Sylvi Kekkosesta. Köngäs ei mainitse Marjan sukunimeä, mutta jäljet näyttävät vievän Marja Rankkalaan. Romaanin nimi Siivet kantapäissä viittaa lauluun Joka pojalla on siivet, jonka sanat Rankkala kirjoitti Esa Helasvuon sävellykseen.

Aikajana kulkee talvisotaa edeltävästä ajasta 1960-luvulle ja välähdyksenomaisesti 2000-luvun alkuun, jolloin Marja elää viimeisiä vuosiaan.

Kirjan ajankuva on kiinnostava ja sivut vilisevät suomalaisten näyttelijöiden ja kirjailijoiden nimiä. Radioteatterin ovia kuluttavat Emma Väänänen, Elsa Turakainen, Urpo Lauri ja Ritva Arvelo. Sivuilla vilahtavat Mikko Niskanen, Eero Roine, Hella Wuolijoki, Tauno Palo, Hertta Kuusinen ja monet muut.

Köngäs on työskennellyt myös ohjaajana, joten hän osaa välittää lukijalle kuunnelmien nauhoitukseen liittyvän säpinän ja tunnelman.

* *

Ydin on kuitenkin Olavi Paavolaisen eli Januksen ja Marjan tarina. Köngäs välittää Januksesta hyvin niitä mielikuvia, joita Paavolaisesta on syntynyt hänestä kirjoitettujen artikkeleiden ja hänen omien kirjoitustensa kautta. Romaanin alussa Paavolainen lähenee viittäkymmentä ja hänen charminsa on jo alkanut himmetä, mutta edelleen hänessä on vetovoimaa, joka vangitsee hänen lähellään olevia ihmisiä.

Mytologiassa Janus on kaksikasvoinen jumala, joka katselee kahteen suuntaan. Samalla tavalla Paavolaisella on kaksi vahvaa ja toisistaan eroavaa puolta persoonallisuudessaan. Hän on älykäs, innostava, inspiroiva juhlien keskipiste, joka pukeutuu tyylikkäästi ja ottaa yleisönsä. Hän on naistenmies, joka ei kaihda uskottomuutta.

Toisena hetkenä on melankoliaan vaipuva alkoholisti, joka käyttäytyy arvaamattomasti ja petollisesti. Silloin hänestä paljastuu kylmä ja tunteeton ihminen. Pohjalla on myös herkkä ja haavoittunut ihminen, joka herättää Marjan eloon kiihkeän romanssin ajaksi. Romanssilla ei ole tulevaisuutta.

Marjalle toinen tärkeä suhde on nuori Oulusta kotoisin oleva teatterikriitikko, joka on hyvin tunnistettava hahmo. Hän kulkee romaanissa nimellä Josef. Marjan ja Josefin suhteen kuvauksessa nousee esille vanhemman naisen ja nuoremman miehen välinen suhde. Säilyykö se ystävyyden rajoissa vai onko siinä mahdollisuuksia syvempään suhteeseen, johon suuntaan Marjan toiveet kulkevat.

* *

Siivet kantapäissä -romaani on aiheeltaan ja ajankuvaltaan hyvin kiinnostava. Köngäs on tällä kertaa valinnut historiasta siivun, joka on tuttua osalle lukijoita omasta elämästä tai mediassa esiintyvistä julkkiksista. Nuorempia lukijoita romaani voi innostaa historian pariin.

Romaani on hyvin fokusoitu Marjan tarinaan. Köngäs kirjoittaa niin, että kirjan vetovoima säilyy alusta loppuun. Tarina soljuu eteenpäin hallitusti. Köngäksen käyttämä kieli on ilmaisuvoimaista ja kaunista. Kirjailijalla on myös psykologista silmää, kun hän kuvaa päähenkilöiden persoonallisuuksia.

Sirpa Pääkkönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua