Kuvat: WSOY
KIRJAT | Sofie Sarenbrant on pohjoismaisen rikoskirjallisuuden kuningatar. Hän loi Emma Sköldin – kauniin, yltiörohkean, kunnianhimoisen ja sinnikkään sankarin, joka eroaa aiemmille ruotsalaisille dekkareille tyypillisistä poliiseista.
”Sofia Sarenbrant on punonut tarkan ja koukuttavan juonen, joka kertoo tämän päivän yhteiskunnan kipupisteistä, ennakkoluuloista, syrjäytymisestä ja luokkaeroista.”
ARVOSTELU
Sofia Sarenbrant: Valheenpunoja
- Suomentanut Helene Bützow.
- WSOY, 2021.
- 461 sivua.
- Äänikirjan kertoja: Satu Paavola.
Sofia Sarenbrantin (s. 1978) Emma Sköld -sarjasta tuli heti valtava hitti Ruotsissa. Sama menestys on jatkunut Suomessa ja myös kansainvälisesti. Kirjoja on käännetty jo 15 kielelle ja niitä on myyty yli kolme ja puoli miljoonaa kappaletta.
Ensimmäisen Emma Sköld -tarinan Sarenbrant synnytti vuonna 2012. Valheenpunoja (WSOY, 2021) on kahdeksas Suomessa julkaistu Emma Sköld -sarjan osa. Sarjan jokainen osa on oma itsenäinen tarinansa.
Sarenbrant asuu romaaneistaan tutussa Brommassa, Tukholman lähellä, miehensä ja kahden lapsensa kanssa.
Pahan kosketus
Koulun suunnistuspäivän jälkeen metsästä, lenkkipolun varrelta, löytyy raa’alla tavalla surmattu koulupoika. Teko osoittaa erityistä julmuutta. Bromman hienostoalueella murha herättää pelkoa ja kuohuntaa. Murhattu poika oli lahjakas ja lupaava jalkapalloilija, jonka tulevaisuus liigapelaajana sammui väkivaltaisen teon seurauksena.
Emma Sköldin sisarenpoika kuului samaan liikunnanopettaja Joakim Wilsonin valmennettavaan jalkapallojoukkueeseen. Bromman hienostoalueen äidit muodostavat tiiviin yhteisön, ”Brommamammat”, poikiensa jalkapalloharrastuksen ympärillä.
Alueella oli aiemmin ollut liikkeellä väkivaltaisesti ryöstelevä nuorisojengi Bromman ulkopuolelta; epäilykset kohdistuvatkin tähän lähiön jengiin. Kuulustelut eivät tuota tulosta, ja Emma Sköld kollegoineen aloittaa kilpajuoksun syyllisen löytämiseksi ennen kuin tapahtuu uusi murha.
Kunnianhimoinen Emma oikoo välillä sääntöjä toimiessaan omin päin ja saattaa välillä vaaraan niin itsensä kuin työparinsakin. Hänellä on aavistus, ettei jokin täsmää; lintukotona pidetyssä Brommassa joku valehtelee, mutta kuka – vai kaikki?
Sarenbrant luo intensiivisen tunnelman tarinalleen. Emman ja hänen kollegoidensa arjen käänteet luovat samaistumisen tunteen – rikostutkijan elämä voi olla muutakin kuin työtä ja sen keskellä omat murheet kulkevat mukana.
Mitä jää näkemättä?
Valheenpunoja on lähellä totuutta – nykypäivässä. Nuorisojengien väkivaltaiset yhteenotot ja
nuorten pahoinvointi jäävät niin koulussa kuin kotonakin näkemättä. Kirja kertoo vanhemmuudesta – ummistanko silmäni vai enkö vain kuule mitä lintukodossa tapahtuu?
”Brommamammat” näkevät elämänsä ja hyvinvointinsa kauniin kodin ja kauniin perheen kautta. Kunnes käsittämättömät väkivaltaisuudet tulevat sen keskelle.
Sofia Sarenbrant on punonut tarkan ja koukuttavan juonen, joka kertoo tämän päivän yhteiskunnan kipupisteistä, ennakkoluuloista, syrjäytymisestä ja luokkaeroista. Sarenbrant nimettiin vuoden parhaaksi dekkarikirjailijaksi vuonaa 2019 – tämä uusi kirja osoittaakin selvästi, että näin on.
Sarenbrant on haastattelussa kertonut, että hän pyrkii tekemään aina paremman ja paremman tarinan. Kun uusi teos on valmis, hän miettii jo mitä tutuille henkilöhahmoille seuraavassa sarjan osassa tapahtuu.
Sarenbrantin Emma Sköld -kirjat ovat viihdyttävä ja yhteiskunnallista pohdintaa herättävä dekkarisarja. Kun on lukenut yhden, janoaa seuraavaa.
Onneksi teon alla on jo osa 9, Suojelusenkeli, joka ilmestynee toukokuussa 2022.
Irmeli Heliö
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.