Blanka, Itämeren tytär aloittaa Ulla Raskin moniosaiseksi tarkoitetun historiallisten romaanien sarjan

12.03.2025
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Kuvat: Sabrina Bqain / WSOY

KIRJAT | Kylmä meri -sarjan avaukseksi kirjoitettu esikoisromaani viihdyttää vasta vauhtiin päästyään. Jatkon odotus on siihen sisäänkirjoitettuna.

”Blanka, Itämeren tytärtä tekee mieli lukea kartta auki levitettynä.”

ARVOSTELU

3 out of 5 stars

Ulla Rask: Blanka, Itämeren tytär

  • WSOY, 2025.
  • 375 sivua.
Osta kirja tai kuuntele sitä ääni­kirja­palveluista, tuet samalla Kulttuuri­toimitusta!
BookBeat Nextory Storytel

Viestintäjohtajana työskentelevä Ulla Rask on tiettävästi kertonut, että hänen esikoisromaaninsa Blanka, Itämeren tytär (WSOY, 2025) on syntynyt sekä hänen historiaharrastuksestaan että myös sen pohdinnasta, millaista elämää hän olisi elänyt, jos olisi elänyt 1600-luvulla.

Romaanin alku sijoittuu syyskuuhun 1606 Rääveliin eli Tallinnaan, missä saksalaisen kauppiaan Matthias Bergerin Dorothea-tytär on menossa naimisiin lyypekkiläisen suurkauppiaan Karl Krausen kanssa.

Kohtalo, tai kuten ajankohdan ihmiset olisivat varmaankin ajatelleet, taivaan Herra puuttuu asioihin: Dorothea kuolee äkillisesti kesken häiden. Tallinnalaiskauppiaan nuorempi tytär Blanka saa luvan lähteä Lyypekkiin morsiameksi.

Raskin kirjasta käy ilmi ainakin se, miten paljolti avioliitto on entisaikoina ollut taloudellinen järjestely, ”naimakauppa”, jossa raadollisesti sanottuna perhe myi tyttärensä varakkaalle sulhaselle tuottamaan jälkeläisiä ja muuta lisäarvoa. Siihen nähden on yksi ja sama, kuka tyttäristä menee morsioksi, kunhan on lastentekoiässä.

* *

Raskin kirjaa lukiessa en voinut olla huomaamatta, että kestää noin sata sivua ennen kuin varsinaisesta tarinasta on nähty jälkeäkään. On sivukaupalla maailmanrakennusta ja tapakulttuurin, etenkin vaatteiden kuvausta. Itse tarinaan ja vauhtiin pääsy on varsin hidasta ja sitten teksti kyllä viihdyttää.

Liki puoliväliin asti kirjassa päästään nykytajunnan värittämän realistishenkisen kerronnan tahdissa, kunnes tulee ensi alkuun romanttiselta vaikuttava sattumus: komea ruotsalainen kaappari vie Blankan mukanaan.

* *

Tekstin paikoittainen toisteisuus tekee jankuttavan vaikutelman. Anakronismeja kirjassa kyllä riittää, kuten päähenkilön oudon feministinen tajunta 1600-luvun ihmiseksi.

Kyseessä on kirjailijan halu tehdä ihmishahmoistaan ymmärrettäviä meille 2020-luvun lukijoille, mikä näkyy selvimmin Blankan karjalaissyntyisen palvelusneidon, piika Margon koettelemuksissa. Hänen on oltava erityisen varuillaan, ettei joudu miesten hyväksikäyttämäksi sekä sukupuolensa että sosiaalisesti alempiarvoisen asemansa takia.

* *

Rask on kirjoittanut Blanka-päähenkilönsä älykkääksi naiseksi, joka osaa ja oivaltaa, miten säilyä hengissä väkivaltaisen kaapparijoukon keskellä. Hänen monivaiheiselle matkalleen Tallinnasta Lyypekkiin osuu myös pysyvän vaikutuksen tekevä kohtaaminen nuoren tanskalaisen palkkasoturin kanssa.

Kuvauksena ajasta, jolloin Itämeri on ollut sekä tärkein elannontuoja että myös uhkatekijä, Blanka, Itämeren tytärtä tekee mieli lukea kartta auki levitettynä.

Romanttiselle, historialliselle fiktiolle on nyt menekkiä, siitä kertoo Diana Gabaldonin Matkantekijä-kirjasarjan (Outlander) ja siitä tehdyn tv-sarjan ilmeisen kestävä menestys.

* *

Poliittisten myllerrysten aikoina voi tuntua ihanalta paeta romantiikan sävyttämään menneeseen aikaan. Äänikirjojen voi olettaa vahvistavan tätä kehitystä, sillä historialliseen romantiikkaan on helppo uppoutua kirjaimellisesti sulkemalla korvansa muulta maailmalta.

Parhaimmillaan historiallinen fiktio voi tuoda ymmärrystä menneiden aikojen tapahtumista ja yhteiskunnasta sekä tajua inhimillisyyden yleisyydestä, kun huomaa, miten vähän eri aikojen ihmiset poikkeavat toisistaan.

Nyttemmin puhtaasti romanttinen viihde on tehnyt tilaa nuorille naisille suunnatulle chick-litiksi kutsutulle viihdekirjallisuudelle.

* *

Naisten kirjoittama, naisille tarkoitettu viihdekirjallisuus tai romanttinen historiallinen viihde tuli Suomessa hiljalleen tunnustetuksi Laila Hirvisaaren, Kaari Utrion, Pirjo Tuomisen ja Enni Mustosen teosten myötä.

Asiantuntijatiedon ja kepeän kertomisen yhdistäminen ei ole helppoa, mutta Raskilta se onnistuu, tosin hänen Blanka-sankarittarensa ei ole järin vahva toimija, vaan enemminkin hän on tapahtumien ja omaa etuaan katsovien miesten sekä omien tunteidensa vietävänä. Moniosaisen Kylmä meri -kirjasarjan aloitukseksi kirjoitettu Blanka, itämeren tytär saattaa hyvinkin löytää lukijakunnasta omat suosijansa.

Antti Selkokari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua