Kuvat: WSOY / Hannamari Shakya
KIRJAT | Joukko nimettömiä ihmisiä lentää Hanna Weseliuksen Finlandia-ehdokkaassa tuntemattomaan päämäärään.
”Kaikki ovat matkalla kohti loppua. Ihmiset on pakattu valmiiseen, yhteiseen arkkuun.”
ARVOSTELU

Hanna Weselius: Pronominit
- WSOY, 2025.
- 377 sivua.
Pronominit (WSOY, 2025) on kekseliäästi valittu nimi romaanille, jossa joukko nimettömiä, vain istuinpaikkojen numeroin kuvattuja ihmisiä lentää johonkin tuntemattomaan päämäärään. Nimettömyydet korostavat muurahaismaisuutta, joka on yhteen tilaan lähes liikkumattomiksi köytettyjen ihmisten passiivinen olotila.
Ammattinimikkeellinen stuertti on pronomineista poikkeava henkilö. Kirjan alussa kuvataan hänen mielentilaansa, jossa ilmenee, ettei hän ole pitkästä urastaan huolimatta päässyt irti kokonaan lentopelosta.
Matkustajien mielenliikkeet ilmenevät pienistä repliikeistä, samoin havainnot niukoista fyysisistä liikahteluista.
Lukujen nimet ovat adjektiivisubstantiiveja, otsikoilla viestitetään tunnetiloja, joita matkustajilla matkan aikana on. Kirjan päähenkilö on pronomini minä, johon liitettävä ”sydän” on käsitettävä kirjoittavaksi ja tuntevaksi kokijaksi. He ovat ”ämpäreitä” ja tämä ”kivi”.
Pronomineista yksikön toinen persoona sinä saa ratkaisevan merkityksen luvussa ”Pyry”. Kirjoittajaminän sanat alkavat puhutella lukijaa voimakkaasti:
”Vaikka valitsisit olla kuuntelemtta, minä voin silti kertoa tämän ikään kuin sinulle. Minä voin ikään kuin elehtiä tämän teatterilavalta sinun katsomosi pimeyteen…”
Sitten alkaa eksistentiaalifilosofia:
”Vääjäämättömyyden kokemus syntyy fysiikan ja uskon yhteensulautumisesta.”
Kysymys selviytymisestä perille koskee sekä epävarmaa lentoa että koko elämää.
Lennossa mukana olevilla on kaikilla omat mielikuvamaailmansa, ja heillä on valtavasti erilaisia tunteita. Kaikki tunteet ovat yksityisiä, mutta niiden kokeminen on kaikilla samantapaista, jopa samanlaista.
* *
Tunteiden kirjo
Hanna Weselius väliotsikoi lentomatkustajien mielenliikkeitä ja tunteita monipuolisesti: pelko, levottomuus, suuttumus, kauhu, halveksunta, uskaliaisuus, kaipaus, uhmakkuus, neuvottomuus, suru, riittämättömyys, turhautuminen, pilkallisuus, katumus, uupumus, ikävä, kärsimättömyys, lamaantuminen, kyllästyminen, epäilys, hämmennys, kykenemättömyys, paniikki, alistuminen, välinpitämättömyys, luovuttaminen, elämänhalu.
Kaikki nämä tunteet ja mielentilat voi helposti tunnistaa ja kuvitella kokevansa. Silti näitä tiloja ei voi nähdä.
Juuri tunteiden kohdalla on ihmisten välissä ikään kuin ”näkymätön muuri” .
Tämä näkökulma ja kuvaustapa on erittäin oivaltava ja realistinen, näkymättömyydestään huolimatta – tai juuri sen takia.
* *
Titanic
Vertatauskuvana lennolle, varsinkin sen heittelehtimisen ja turvallisuusepäilysten syntyessä, toimii koneen monitorissa pyörivä elokuva Titanicin tuhosta. Lennolla matkustavat ovat ahtaassa tilassa verrattuna laivan olosuhteisiin. Ilmassa tunteet puristuvat kapeisiin tiloihin, ihmisten mielissä pidäteltäviin tuntoihin ja ajatuksiin. Harva paljastaa pelkonsa tai muun häiriötilansa muille matkustajille.
Jokainen matka ihmisen kehittämän teknologian luomalla välineellä synnyttää edelleen epävarmuutta ja pelkoakin.
Weseliuksen kuvaamana lento on uskoa vaativa eksistentiaalinen, jopa surrealistinen tilanne.
Romaani kääntyy miltei apokalyptiseksi kuvaukseksi siitä, mihin kaikkiin kummallisuuksiin ihmisen teknologia on tavallisen elämänkulun kääntänyt.
Kaikki ovat matkalla kohti loppua. Ihmiset on pakattu valmiiseen, yhteiseen arkkuun.
He ovat hieman toisistaan poikkeavia ämpäreitä.
Hanna Weseliuksen Pronominit on Finlandia-ehdokas.
Erkki Kiviniemi
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kaksiteräinen kynä – arviossa Abdulla Pashewin Synnynnäinen rakastaja
KIRJAT | Kielitieteilijä Abudlla Pashewin runous on ollut kurdeille merkittävä kansallinen tekijä. Toisena keskeisenä teemana on rakkaus ja naiset.
Mikä sai suomalaisen älymystön ja kulttuurivaikuttajat kuten Tito Collianderin ihastelemaan Hitlerin Saksaa?
KIRJAT | Carl-Johan Holmlund antaa eväitä ymmärtää Collianderin elämänvaiheita ja sosiaalis-yhteiskunnallisia taustatekijöitä, jotka hänen kirjailijanpolkuaan ohjasivat.
Sotapäällikkö, latinisti ja naistennaurattaja – arviossa Gaius Julius Caesar: Rooman diktaattorin monet kasvot
KIRJAT | Maria Jokelan ja Joonas Vanhalan toimittama teos pyrkii tarjoamaan kokonaiskuvan Rooman tasavallan ja keisariajan saumakohdassa eläneestä voimahahmosta.
Vuodenkierrosta rutiinia kirjoittajalle – arviossa Päivi Koiviston ja Sinikka Vuolan Kirjoita vuosi
KIRJAT | Päivi Koiviston ja Sinikka Vuolan kokoomateos opettaa kirjoittamaan ja inspiroi konkarikirjailijoiden syvällä rintaäänellä.







